Tytärkaupunki Suomessa: Vuosaaren ja Hervannan kehityskulku 60-luvulta nykypäivään
Nieminen, Elina (2020)
2020
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Degree Programme in Architecture, BSc (Arch), Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294504
Tiivistelmä
Suomalaiset tytärkaupungit ovat saaneet alkunsa Ebenezer Howardin 1900-luvun taitteessa kehittelemästä puutarhakaupunki-ideologiasta. Howardin tarkoitus oli luoda asuinalue, jossa yhdistyvät niin suurkaupungin kuin maaseudunkin parhaat puolet. Tässä tutkielmassa tarkastelen puutarhakaupunki-ideologian kulkeutumista Suomeen ja sen vaikutusta kahteen suomalaiseen tytärkaupunkiin: Helsingin Vuosaareen ja Tampereen Hervantaan. Tavoitteenani on selvittää, ovatko puutarha- ja tytärkaupunki-ideologioiden tavoitteet säilyneet mukana näiden kaupunginosien suunnittelussa. Työssä vertailen myös kaupunginosien eroavaisuuksia sekä mainetta ja pohdin niiden aiheuttamia seurauksia.
Työssä havaitsin Vuosaaren ja Hervannan historiaa tarkastelemalla, että rakentumisvaiheet ovat olleet näissä kaupunginosissa hyvin erilaiset. Vuosaari alkoi rakentua huomattavasti aiemmin, ja sen kehitys voidaan jakaa toisistaan eroaviin rakennuskausiin. Ensimmäinen merkittävä rakennuskausi alkoi Asuntosäästäjät ry:n toimesta ja tytärkaupunki-ideologian sijaan taustalla oli hartiapankkiperiaate. Hervannan suunnittelussa tytärkaupunki-ideologia oli mukana alusta asti. Suuri osa Hervannan rakentamisesta sijoittui 1970-luvulle, ja sitä ennen alue oli suurilta osin metsää. Ajallista kerrostuneisuutta ole Hervannassa havaittavissa yhtä paljon kuin Vuosaaressa.
Huomasin, että termejä puutarhakaupunki ja tytärkaupunki käytetään nykyään vain vähän, mutta molemmissa kaupunginosissa ideologian tavoitteet kaupunginosan itsenäisyydestä, palvelujen saatavuudesta ja hyvistä yhteyksistä kantakaupunkiin ohjaavat kaupunkisuunnittelua edelleen ja myös asukkaat arvostavat niitä. Uudistuksilla pyritään myös ratkaisemaan imagoongelmia, joita on esiintynyt niin Vuosaaressa kuin Hervannassakin. Havaitsin, että huono maineen taustalla oli molemmissa kaupunginosissa suurena tekijänä yksipuolinen väestö, joka johtui vuokra-asuntojen suuresta määrästä. Ongelmien ratkaisussa on auttanut sosiaalinen sekoittaminen ja asukasaktiivisuus.
Työssä havaitsin Vuosaaren ja Hervannan historiaa tarkastelemalla, että rakentumisvaiheet ovat olleet näissä kaupunginosissa hyvin erilaiset. Vuosaari alkoi rakentua huomattavasti aiemmin, ja sen kehitys voidaan jakaa toisistaan eroaviin rakennuskausiin. Ensimmäinen merkittävä rakennuskausi alkoi Asuntosäästäjät ry:n toimesta ja tytärkaupunki-ideologian sijaan taustalla oli hartiapankkiperiaate. Hervannan suunnittelussa tytärkaupunki-ideologia oli mukana alusta asti. Suuri osa Hervannan rakentamisesta sijoittui 1970-luvulle, ja sitä ennen alue oli suurilta osin metsää. Ajallista kerrostuneisuutta ole Hervannassa havaittavissa yhtä paljon kuin Vuosaaressa.
Huomasin, että termejä puutarhakaupunki ja tytärkaupunki käytetään nykyään vain vähän, mutta molemmissa kaupunginosissa ideologian tavoitteet kaupunginosan itsenäisyydestä, palvelujen saatavuudesta ja hyvistä yhteyksistä kantakaupunkiin ohjaavat kaupunkisuunnittelua edelleen ja myös asukkaat arvostavat niitä. Uudistuksilla pyritään myös ratkaisemaan imagoongelmia, joita on esiintynyt niin Vuosaaressa kuin Hervannassakin. Havaitsin, että huono maineen taustalla oli molemmissa kaupunginosissa suurena tekijänä yksipuolinen väestö, joka johtui vuokra-asuntojen suuresta määrästä. Ongelmien ratkaisussa on auttanut sosiaalinen sekoittaminen ja asukasaktiivisuus.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10267]