Digitalisation and well-being at work: Understanding work transformation and the role of acceptance through thematic narrative analysis

Abstract

Digitalisaatio on työympäristöä mullistava maailmanlaajuinen ilmiö, joka muuttaa vanhoja totuttuja toimintatapoja ja tuo uusia työnkuvia työpaikoille. Muutos näkyy jo tänä päivänä eri työympäristöissä, sillä teknologialla on keskeinen merkitys useilla työpaikoilla. Digitalisaatio on suhteellisen tuore käsite, jonka kokonaisvaikutuksista eri aloihin, työtapoihin ja työhyvinvointiin on vasta kasvavassa määrin tutkimustietoa. Vaikka työhyvinvoinnin kvantitatiiviseen lähestymistapaan painottunut tutkimus on sadan vuoden aikana kasvanut erittäin laajaksi ja monitieteiseksi, digitaalisten ratkaisujen vaikutuksia työhyvinvointiin on kuitenkin tutkittu merkittävästi vähemmän. Yksilön sopeutumista teknologisiin välineisiin keskittyvä tutkimus on lisääntynyt viimeisien vuosikymmenien aikana informaatiotieteiden kirjallisuudessa, mutta yksilön teknologian hyväksymisen vaikutuksesta työhyvinvointiin ei vielä toistaiseksi tiedetä paljoa. Tämä tutkimus liittyy työhyvinvointia käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen tarkastelemalla yksilön kokemuksia digitalisaatiosta muuttuneen työnkuvan ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Tutkimuksessa perehdytään siihen, miten digitalisaation tuoma työn muutos koetaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoitiin kahden eri organisaation, pienen yksityisen sektorin konsulttiyrityksen sekä suuren julkishallinnon organisaation, muuttuneita työtapoja ja niiden vaikutusta henkilöstön työhyvinvointiin. Analyysissa hyödynnettiin valmista haastatteluaineistoa, josta valikoitiin yhteensä 12 haastattelua. Työn muutosta aiheuttavat digitaaliset ratkaisut olivat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto sekä tieto- ja viestintäteknologian välineet. Tutkimusaineistoa lähestyttiin temaattisen narratiivianalyysin kautta, jossa keskeiset taustaoletukset perustuivat sosiaalisen konstruktionismin filosofistieteelliseen katsantokantaan.

Tutkimuksen tulokset on esitetty neljänä tyyppitarinana. Tulokset tarjoavat syventävää tietoa siitä, kuinka uuden teknologian seurauksena muuttuneet työtavat voidaan kokea sekä uupumusta ja stressiä että työtyytyväisyyttä ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa lisäävinä tekijöinä. Uuden teknologian hyväksyminen osaksi toimintatapoja tunnistettiin tekijäksi, joka muuttaa yksilön kokemaa työhyvinvointia korostaen sen dynaamisuutta. Haastateltavat toivat esille myös yksilön iän ja osaamisen vaikutuksen teknologian hyväksymisen kokemiseen ja siten työhyvinvointiin. Teknologian hyväksyminen ja työhyvinvoinnin dynaamisuus sitovat työn muutoksen ja työhyvinvoinnin ilmentymät keskinäisesti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.

Tutkimus täydentää aiempaa työhyvinvoinnin tutkimuskirjallisuutta tuottamalla lisätietoa erilaisten digitaalisten ratkaisujen koetuista vaikutuksista yksilön työhyvinvointiin. Temaattinen narratiivianalyysi tarjosi lähestymistapana arvokasta käsitystä yksilötason kokemuksista, kuinka teknologiset muutokset koettiin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Narratiivianalyysi lisäsi myös kokonaisvaltaista ymmärrystä ilmiöstä korostamalla työhyvinvoinnin dynaamisuutta sekä yksilötekijöiden vaikutusta teknologian hyväksymisessä. Tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan tukivat vahvasti aiempaa tutkimuskirjallisuutta.

Käytännön merkityksen näkökulmasta tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää pyrittäessä ennaltaehkäisemään työhyvinvoinnin negatiivisia ilmentymiä henkilöstön keskuudessa silloin, kun tarkoituksena on ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan teknologian muutosten aikaansaamaa työhyvinvoinnin mahdollisiin muutoksiin perehtymistä erilaisissa organisaatioympäristöissä sekä laajempaa tutkimusta teknologisten välineiden käytön vaikutuksista työhyvinvointiin pidemmällä aikavälillä.

Digitalisation as a massive and global phenomenon reshapes various industries. It transforms working environments, job design and creates new work characteristics. Since technology acts a crucial part in the working environment, the on-going work transformation is already occurring at workplaces. The concept digitalisation is relatively new, thus there is still limited knowledge regarding its consequences to job design and well-being at work. Despite well-being at work literature has grown into an extensive and multidisciplinary field of research within the last century, the effects of digital tools on well-being at work are significantly less investigated. The acceptance of new technology and individual factors related to it have been increasingly investigated in information systems literature, but limited knowledge is still available regarding the individual acceptance and well-being at work. Hence, this study contributes to well-being at work literature by exploring individuals’ experiences of digitalisation in terms of altered job design and well-being at work.

Using the social constructionist lens, the aim of this study is to explore through qualitative thematic narrative analysis how digitalisation transforms work and how it is perceived in terms of well-being at work. The study was conducted by analysing 12 interviews conducted in two organisations, one relatively small consultancy enterprise and one large public administrative organisation. Digital solutions that had caused work transformation were the implementation of new digital enterprise system and information and communication technology tools.

The results were presented as four constructed thematic narratives. The aspects of well-being at work experienced through the implementation and utilisation of digital tools were increased exhaustion and stress as well as job satisfaction and work-life balance. Individual acceptance of new technology was identified to alter individual well-being at work, which highlighted the centrality of the dynamics of individual well-being. The age and skill differences were identified to reflect how individuals adopted and accepted new digital tools. The acceptance of technology and the dynamic nature of well-being interrelates work transformation and aspects of well-being at work in a unique way into a reciprocally influencing entity.

To summarise, this study contributes to the earlier literature regarding digitalisation and well-being at work. The thematic narrative approach provided valuable insights how individuals experienced technological changes in terms of altered job design and how these were perceived in terms of well-being at work. The results were highly aligned with earlier literature. In addition, the narrative approach with social constructionist lens enhanced the understanding of the phenomenon through highlighting the centrality of the dynamics of individual well-being as well as the importance of two individual characteristics, age and skills, reflecting how individuals perceived new digital tools.

For managerial implications, this study elaborates the understanding of the phenomenon, which is crucial for diminishing the risk of prolonged negative aspects of well-being at work among personnel when new technology is implemented within an organisation. Since this study was limited to two organisations, it will offer a point of departure for understanding digitalisation as a phenomenon in terms of well-being at work as well as the dynamic nature of well-being at work through the acceptance of new technology. Future research could explore how other emerging elements of digitalisation are experienced in terms of well-being at work. Also, the dynamic constructs of well-being at work could be assessed in other environments that confront technological changes.