Perevod i ponimanie znatšenija russkih i finskih poslovits so slovami "volk" i "medved"/Sananlaskujen kääntäminen ja merkitysten ymmärtäminen suomalaisissa ja venäläisissä sananlaskuissa (joissa sanat ”susi” ja ”karhu”)
Ivanova, Maria (2020)
Ivanova, Maria
2020
Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma, humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Russian Language, Culture and Translation, Bachelor of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294528
Tiivistelmä
Kandidaatintyössäni perehdyn sellaisten fraseologisten ilmausten, tarkemmin sanoen sananlaskujen, kääntämiseen, joissa esiintyvät sanat ”susi” ja ”karhu”. Jotta voisin ymmärtää, miten fraseologiset ilmaukset käännetään, käytän apunani Jakov Retskerin teoriaa fraseologisten ilmausten kääntämisestä. Kandidaatintyöni aineistona käytän Olga Hramtsovan kirjaa ”Suomalaisia sananlaskuja ja sananparsia venäläisine vastineineen – Финские поcловицы и поговорки и их русские аналоги”. Tässä työssä selvitän kääntämisen lisäksi myös, ymmärtävätkö suomalaiset ja venäläiset työssä käyttämiäni sananlaskuja. Ensimmäinen hypoteesini on, että vanhemmat ihmiset käyttävät ja ymmärtävät sananlaskuja paremmin kuin nuoret. Toinen hypoteesini on, että monet sananlaskut voidaan kääntää joko säilyttäen lähdekielen kielikuvan kokonaan tai osittain, jolloin kielikuvassa tapahtuu joitain muutoksia. Kielikuva ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka pitää ottaa huomioon, kun käännetään fraseologisia ilmaisuja.
Työtäni varten valitsin Olga Hramtsovan kirjasta kymmenen suomenkielistä ja kymmenen venäjänkielistä sananlaskua, joissa esiintyy sana ”susi” tai ”karhu”. Jokainen näistä sananlaskuista ei kuitenkaan sisällä näitä sanoja, mutta ne esiintyvät aina joko suomen- tai venäjänkielisessä vastineessa. Analyysissäni käytin Eugine Nidan teoriaa dynaamisesta ekvivalenssista ja Jakov Retskerin teoriaa fraseologisten ilmaisujen kääntämisestä.
Analyysini antaa vastauksen tutkimuskysymykseeni. Tulokset eivät yllätä, ja hypoteesini saa vahvistuksen siitä, että ikä vaikuttaa sananlaskujen ymmärtämiseen ja käyttämiseen. Aineistossani tulevat myös vastaan kaikki Jakov Retskerin kielikuvan kääntämisen tavat lukuun ottamatta kielikuvan poistamista. On hyvä pitää mielessä, että valitessaan tapaa, jolla kääntää sananlaskua, kielikuvan lisäksi on myös muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sen kääntämiseen, esimerkiksi se, tuntevatko lähde- ja tulokielen käyttäjät kyseisen sananlaskun, ja kuinka laajasti sitä käytetään kyseisessä kielessä.
Työtäni varten valitsin Olga Hramtsovan kirjasta kymmenen suomenkielistä ja kymmenen venäjänkielistä sananlaskua, joissa esiintyy sana ”susi” tai ”karhu”. Jokainen näistä sananlaskuista ei kuitenkaan sisällä näitä sanoja, mutta ne esiintyvät aina joko suomen- tai venäjänkielisessä vastineessa. Analyysissäni käytin Eugine Nidan teoriaa dynaamisesta ekvivalenssista ja Jakov Retskerin teoriaa fraseologisten ilmaisujen kääntämisestä.
Analyysini antaa vastauksen tutkimuskysymykseeni. Tulokset eivät yllätä, ja hypoteesini saa vahvistuksen siitä, että ikä vaikuttaa sananlaskujen ymmärtämiseen ja käyttämiseen. Aineistossani tulevat myös vastaan kaikki Jakov Retskerin kielikuvan kääntämisen tavat lukuun ottamatta kielikuvan poistamista. On hyvä pitää mielessä, että valitessaan tapaa, jolla kääntää sananlaskua, kielikuvan lisäksi on myös muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sen kääntämiseen, esimerkiksi se, tuntevatko lähde- ja tulokielen käyttäjät kyseisen sananlaskun, ja kuinka laajasti sitä käytetään kyseisessä kielessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10765]
