Kiinalaisen varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä oppimisesta ja opettamisesta: kansainvälisen koulutusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia
Kouki, Reetta (2020)
Kouki, Reetta
2020
Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Lifelong Learning and Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294505
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kiinalaisen varhaiskasvatushenkilöstön oppimiskäsityksiä ja niihin liittyviä opetuskäytäntöjä pienten lasten kasvatuksessa. Teoreettinen viitekehys perustuu behavioristiseen ja konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, kulttuurisen kontekstin ymmärtämiseen ja sen ilmentymiseen varhaiskasvatushenkilöstön työotteessa. Tutkimuksesta saatiin uutta tietoa Kiinan ja Suomen välisen koulutusyhteistyön kehittämiseen. Koulutusyhteistyötä tarkasteltiin tässä tutkimuksessa ylirajaisen oppimistilan näkökulmasta, jolla tarkoitetaan ei-valtiollisten toimijoiden kansalliset rajat ylittävää toimintaa ja vuorovaikutusta. Aikaisempaa tutkimusta Kiinan ja Suomen välisestä ylirajaisesta koulutusyhteistyöstä ei varhaiskasvatuksen osalta ole, vaan tutkimukset ovat painottuneet lähinnä korkeakoulukontekstiin.
Tutkimus toteutui survey-tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Kyselylomake sisälsi oppimisteorioihin pohjautuvia strukturoituja väittämiä ja avokysymyksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kiinasta, Pekingin ja Shadongin alueelta ja se koostui 205 kiinalaisessa päiväkodissa työskentelevän varhaiskasvattajan sähköisesti täyttämästä kyselylomakkeesta.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisessa analyysissa hyödynnettiin faktorianalyysia, jonka avulla tunnistettiin kaksi oppimiskäsitysmuuttujaa ja yksi opetuskäytännöt muuttuja. Sisällönanalyysillä saadut tiedot tukivat kvantitatiivisen analyysin tuloksia. Lisäksi sen avulla tunnistettiin varhaiskasvatushenkilöstön opetukselle asettamia tavoitteita sekä opetusmenetelmiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että kiinalainen varhaiskasvatushenkilöstö omaa konstruktivistisen oppimisteorian mukaisen lapsilähtöisen oppimiskäsityksen. Merkittävä lisähavainto oli, että tutkimuksen perusteella reilu kolmannes vastaajista kuvasi käyttävänsä opettajalähtöistä työotetta ja opetusmenetelmiä. Opettajalähtöisyys ja kiinalaisen kulttuurin ulottuvuudet välittyivät erityisesti lapsen oppimisen tavoitteita kuvattaessa. Tutkimustulokset muodostivat kuvauksen ylirajaisen koulutusyhteistyön mahdollisista suuntaviivoista. Lisäksi tutkimustuloksilla voidaan tukea varhaiskasvatuksen ylirajaista koulutusyhteistyön kehittämistä Kiinan ja Suomen koulutusorganisaatioiden eri tasojen välillä.
Tutkimus toteutui survey-tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Kyselylomake sisälsi oppimisteorioihin pohjautuvia strukturoituja väittämiä ja avokysymyksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kiinasta, Pekingin ja Shadongin alueelta ja se koostui 205 kiinalaisessa päiväkodissa työskentelevän varhaiskasvattajan sähköisesti täyttämästä kyselylomakkeesta.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kvantitatiivisessa analyysissa hyödynnettiin faktorianalyysia, jonka avulla tunnistettiin kaksi oppimiskäsitysmuuttujaa ja yksi opetuskäytännöt muuttuja. Sisällönanalyysillä saadut tiedot tukivat kvantitatiivisen analyysin tuloksia. Lisäksi sen avulla tunnistettiin varhaiskasvatushenkilöstön opetukselle asettamia tavoitteita sekä opetusmenetelmiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että kiinalainen varhaiskasvatushenkilöstö omaa konstruktivistisen oppimisteorian mukaisen lapsilähtöisen oppimiskäsityksen. Merkittävä lisähavainto oli, että tutkimuksen perusteella reilu kolmannes vastaajista kuvasi käyttävänsä opettajalähtöistä työotetta ja opetusmenetelmiä. Opettajalähtöisyys ja kiinalaisen kulttuurin ulottuvuudet välittyivät erityisesti lapsen oppimisen tavoitteita kuvattaessa. Tutkimustulokset muodostivat kuvauksen ylirajaisen koulutusyhteistyön mahdollisista suuntaviivoista. Lisäksi tutkimustuloksilla voidaan tukea varhaiskasvatuksen ylirajaista koulutusyhteistyön kehittämistä Kiinan ja Suomen koulutusorganisaatioiden eri tasojen välillä.