Sosiaalialan johtajat työhyvinvoinnin edistäjinä: -Työhyvinvoinnin johtaminen sosiaalialalla esimiesten ja johtajien näkökulmasta

Abstract

Sosiaalialan johtamiselta odotetaan paljon, sillä johtamistaitoihin ja johtajien toimintaan kiinnitetään huomiota aikaisempaa enemmän. Sosiaalialan johtamisen tulee noudattaa sille kuuluvia arvoja ja tukea sosiaalialan perustehtävää. Johdettavat asiat ja ihmiset ovat sosiaalialalla nykyisin paljon laajempia, mihin on aikaisemmin totuttu. Sosiaalialan johtamisen tulisi olla yhtä aikaa asiantuntijuuden johtamista, sekä lakien toteuttamista kuntalaisten palveluina. Johtamiselle on asetettu myös runsaasti vaatimuksia työhyvinvoinnin osalta. Pro gradu tutkielma käsittelee sosiaalialan työhyvinvoinnin johtamista sosiaalialan johtajien ja esimiesten näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millaista on hyvä työhyvinvoinnin johtaminen sosiaalialan johtajien ja esimiesten kuvaamana sekä sitä, mitä sosiaalialan johtajat tarvitsevat työhyvinvoinnin johtamiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu aiemmista sosiaalialan johtamisen ja työhyvinvoinnin tutkimuksista, johtamisen teorioista, malleista ja johtamisnäkökulmista sosiaalialalla sekä työhyvinvointi-käsitteen avaamisesta. Lisäksi käsittelen työhyvinvoinnin johtamista huomioiden lainsäädännön sisällöt. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu sosiaalialan johtajien ja esimiesten vapaamuotoisista kirjoituksista sosiaalialan johtajuudesta ja sen merkityksestä työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimusaineisto koostuu kolmestatoista sosiaalialan johtajan ja esimiehen kirjoituksesta. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sosiaalialan johtajien ja esimiesten kirjoituksia analysoimalla löytyi viisi työhyvinvointia kuvaavaa yläkäsitettä. Näitä yläkäsitteitä, jotka kuvaavat sosiaalialan johtajien näkemyksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ovat johtaminen, työympäristö ja työpaikka, työntekijä itse, työ sekä työyhteisö. Työhyvinvoinnin johtaminen puolestaan sisältää tulosten mukaan viisi erilaista osa-aluetta, joista ensimmäinen on kaiken perustana oleva johtamismalli. Neljä muuta osa-aluetta ovat luottamus ja arvostus, vuorovaikutus ja kuuleminen, tukeminen ja kannustaminen sekä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus. Nämä osa-alueet tukevat hyvää työhyvinvoinnin johtamista sosiaalialalla. Tutkimustulosteni perusteella esitän lisäksi, että voidakseen johtaa työhyvinvointia sosiaalialalla, johtajat ja esimiehet tarvitsevat riittävästi aikaa esimiestyöhön, läsnäoloon ja työntekijöiden kohtaamiseen sekä tukemiseen. Myös esimiesten oma verkosto ja verkostolta saatu tuki on tärkeää. Sosiaalialan johtajilta odotetaan substanssiosaamisen lisäksi johtamisosaamista, johon tulisi saada enemmän koulutusta.

There are great expectations placed on social work management, as the leadership skills and actions of leaders are under more scrutiny than before. Social work management must abide by its innate values and support the basic functions of social work. The range of tasks and people under management are currently much wider than has been previously accustomed to. Social work management should simultaneously manage expertise and the implementation of laws as part of municipal services. Workplace well-being also sets an array of demands on management. This master’s thesis examines the management of workplace well-being from the perspective of leaders and managers in the field of social work. It is the purpose of this study to ascertain what constitutes good workplace well-being management from the perspective of leaders and managers, and what resources social work leaders need to manage workplace well-being. The theoretical framework for this study is composed of previous studies on social work management and workplace well-being, leadership theory and models, leadership perspectives in social work, the definition of the concept of workplace well-being, and workplace well-being management with attention given to content of legislation. This thesis is a qualitative study consisting of informal texts written by social work leaders and managers about social work leadership, and its significance to worker well-being. The research material consists of thirteen texts written by social work leaders and managers. Content analysis was used to analyse the material. While analysing the texts produced by social work leaders and managers, five generic concepts of workplace well-being were determined. These five concepts, which affect workplace well-being are leadership, working environment and location, the employee, the work itself, and the working community. According to the research results, management of workplace well-being can be divided into five different elements. The leadership model serves as a basis for the all the elements. The four other elements are trust and appreciation, interaction and listening, support and encouragement, and fairness and equality. All these elements support good social work leadership. In order to manage workplace well-being in social work, leaders and managers need enough time for managerial work, for being attainable and present, and lending support to employees. The managers’ own network and the support it provides is also important. In addition to substance expertise, leaders are expected to have leadership skills, an area where more training is needed.