Työllistämisehdon soveltaminen kunnan julkisissa hankinnoissa
Sillanpää, Eetu (2020)
Sillanpää, Eetu
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004294448
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään työllistämisehdon soveltamiseen kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa. Työllistämisehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa on markkinapohjainen ohjauskeino, jonka avulla kunta voi ohjata yrityksiä työllistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, jotka eivät muuten välttämättä saa mahdollisuutta näyttää taitojaan työelämässä. Työllistämisehdon entistä laajamittaisemmalla hyödyntämisellä julkisissa hankinnoissa nähdään olevan paljon potentiaalia työllisyyden hoidossa. Suomessa julkisten hankintojen käyttöä työllisyyden lisäämiseksi on kuitenkin toistaiseksi kokeiltu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus olikin löytää syitä siihen, miksi työllistämisehdon käytöstä ei ole tullut nykyistä laajamittaisempaa kuntien hankinnoissa.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalisia innovaatioita, työllistämisehtoa, hankintaprosessia ja hankintalainsäädäntöä käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkielmassa esitetään, että työllistämisehtoa voidaan pitää esimerkkinä sosiaalisista innovaatioista ja sitä kautta sosiaalisia innovaatioita tarkasteleva tutkimus voi auttaa ymmärtämään myös työllistämisehtoa ilmiönä. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla julkisten hankintojen parissa työskenteleviä kuntien viranhaltijoita. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkielman johtopäätökset muodostettiin tutkielmassa tarkastellun teoreettisen ja empiirisen aineiston perusteella.
Tutkielman tulokset osoittavat, että työllistämisehdon käytöllä kuntien hankinnoissa on mahdollista saavuttaa erilaisia hyötyjä, mutta sen käyttöön liittyy myös paljon haasteita. Näistä haasteista nousivat myös syyt siihen miksi työllistämisehto ei ole levinnyt kunnissa nykyistä laajamittaisempaan käyttöön. Työllistämisehdon käyttöön liittyvät haasteet ovat voineet nostaa kynnyksen työllistämisehdon käyttöön kunnissa korkealle. Työllistämisehdon käytön haasteet korostuivat myös selkeästi pienissä kunnissa, joka on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että sen käyttö ei ole levinnyt nykyistä laajamittaisemmaksi.
Tutkimuksessa esiin nousseet työllistämisehdon käytön haasteet ja syyt sille, miksi työllistämisehdon käyttö ei ole levinnyt nykyistä laajamittaisempaan käyttöön kuntien hankinnoissa, eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että työllistämisehto ei voisi tulevaisuudessa levitä laajamittaisempaan käyttöön julkisissa hankinnoissa. Työllistämisehdon käytön ongelmakohtien tunnistaminen ja niihin varautuminen voi auttaa kuntia löytämään keinoja työllistämisehdon käytön haasteisiin vastaamiseksi. Lisäksi työllistämisehdon käytön valtavirtaistuminen julkisissa hankinnoissa voi ratkaista joitain haasteita jo itsessään, ja se voi edesauttaa myös hyväksi havaittujen toimintamallien sekä käytäntöjen leviämistä.
Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalisia innovaatioita, työllistämisehtoa, hankintaprosessia ja hankintalainsäädäntöä käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkielmassa esitetään, että työllistämisehtoa voidaan pitää esimerkkinä sosiaalisista innovaatioista ja sitä kautta sosiaalisia innovaatioita tarkasteleva tutkimus voi auttaa ymmärtämään myös työllistämisehtoa ilmiönä. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla julkisten hankintojen parissa työskenteleviä kuntien viranhaltijoita. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkielman johtopäätökset muodostettiin tutkielmassa tarkastellun teoreettisen ja empiirisen aineiston perusteella.
Tutkielman tulokset osoittavat, että työllistämisehdon käytöllä kuntien hankinnoissa on mahdollista saavuttaa erilaisia hyötyjä, mutta sen käyttöön liittyy myös paljon haasteita. Näistä haasteista nousivat myös syyt siihen miksi työllistämisehto ei ole levinnyt kunnissa nykyistä laajamittaisempaan käyttöön. Työllistämisehdon käyttöön liittyvät haasteet ovat voineet nostaa kynnyksen työllistämisehdon käyttöön kunnissa korkealle. Työllistämisehdon käytön haasteet korostuivat myös selkeästi pienissä kunnissa, joka on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että sen käyttö ei ole levinnyt nykyistä laajamittaisemmaksi.
Tutkimuksessa esiin nousseet työllistämisehdon käytön haasteet ja syyt sille, miksi työllistämisehdon käyttö ei ole levinnyt nykyistä laajamittaisempaan käyttöön kuntien hankinnoissa, eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että työllistämisehto ei voisi tulevaisuudessa levitä laajamittaisempaan käyttöön julkisissa hankinnoissa. Työllistämisehdon käytön ongelmakohtien tunnistaminen ja niihin varautuminen voi auttaa kuntia löytämään keinoja työllistämisehdon käytön haasteisiin vastaamiseksi. Lisäksi työllistämisehdon käytön valtavirtaistuminen julkisissa hankinnoissa voi ratkaista joitain haasteita jo itsessään, ja se voi edesauttaa myös hyväksi havaittujen toimintamallien sekä käytäntöjen leviämistä.