Lean-menetelmien ja layoutin kehittäminen kokoonpanotuotannossa
Strandman, Ville (2020)
2020
Tuotantotalouden DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Industrial Engineering and Management, MSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004263788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004263788
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää kokoonpanotuotannon layoutia ja lean-menetelmiä, joita kirjallisuuden mukaan pitää soveltaa kuhunkin tuotantojärjestelmään tapauskohtaiseksi. Tavoitteena on parantaa kohdeyrityksen työskentelytapoja lean-menetelmiä soveltaen ja tuotantotilojen tehokkuutta ja käytettävyyttä, jotta kohdeyritys pystyy vastamaan ennustettuun kysyntään.
Tutkimus suoritettiin toiminta- ja tapaustutkimuksena. Tärkeimmät tiedonkeruumenetelmät olivat havainnointi, vapaamuotoiset haastattelut ja tutkijan interventionistinen osallistuminen kehitysprojekteihin. Kohdeyritys Fastems valmistaa ja toimittaa tehdasautomaatiojärjestelmiä globaaleille markkinoille.
Kirjallisuuden mukaan lean-pääperiaatteet ovat systeemiajattelu, Toyota Production System, arvon luominen ja hukan poistaminen. Keskeiset lean-menetelmät kokoonpanotuotannossa ovat visuaalinen päivittäisjohtaminen, 5S, imuohjaus ja jatkuva parantaminen. Layout-suunnittelun keskeinen tavoite on yksinkertaisuus, jolloin ongelmakohdat on helppo havaita. Hyvässä layoutissa tiloja käytetään tehokkaasti ja voidaan muunnella tarpeen mukaan. Materiaalit, työkalut ja ihmiset virtaavat sujuvasti onnistuneessa layoutissa.
Kohdeyrityksellä oli nykytilassaan käytössä lean-menetelmiä, kuten päivittäisjohtaminen, visuaalisuuden hyödyntäminen ja jatkuva parantaminen. 5S-toimintatavoissa ja materiaalivirrassa tunnistettiin erityisesti parantamisen tarvetta. Fastemsin tuotantotilat eivät riitä tilojen ja edellytysten puolesta ennustetuille tuotantomäärille. Olennaisimmat parannustoimet tuotantotiloihin olivat uusien siltanostureiden hankinnat, uuden logistiikkahallin remontoiminen, Training Centren siirtäminen ja layout-muutostoimet. Lean-menetelmien kehittämiseksi ehdotettiin 5S-toimintatapojen käyttöönottoa, jotta kokoonpanopaikat ja tilat pysyisivät siisteinä ja järjestyksessä. Kokoonpanotuotantoon suositellaan imuohjauksen käyttöönottamista, jotta materiaalivirta verstaalle olisi hallitumpaa. Imuohjaus ja visuaalisen johtamisen keinot kehitettiin Fastemsin FPC-valmistukseen. Kohdeyrityksen jatkuvan parantamisen työkalut todettiin hyviksi, mutta niiden käyttäminen on vähäistä. Kouluttamalla henkilöstöä kehitetään jatkuvan parantamisen työkalujen hyödyntämistä. Layout-muutoksessa FPC- ja robottiverstaat vaihtoivat kokoonpanohalleja. Tällöin robottikokoonpanoille on enemmän pinta-alaa ja FPC-tuotannolle korkeampi halli ylinostojen mahdollistamiseksi. Layout-muutoksessa siirrettiin myös FPC-hissiverstas ja perustettiin tuotantosolu hydrauliikkamoduuleille. Joustavuus ja tilojen muunneltavuus välttämällä kiinteitä ratkaisuita todettiin tärkeiksi kriteereiksi layout-suunnittelussa Työssä onnistuttiin soveltamaan kirjallisuuden toimintamalleja projektiluontoiseen kokoonpanotuotantoon. Tehdyt layout-muutokset todettiin toimiviksi. Muutostoimien onnistumisen arviointi pidemmällä ajanjaksolla olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.
Tutkimus suoritettiin toiminta- ja tapaustutkimuksena. Tärkeimmät tiedonkeruumenetelmät olivat havainnointi, vapaamuotoiset haastattelut ja tutkijan interventionistinen osallistuminen kehitysprojekteihin. Kohdeyritys Fastems valmistaa ja toimittaa tehdasautomaatiojärjestelmiä globaaleille markkinoille.
Kirjallisuuden mukaan lean-pääperiaatteet ovat systeemiajattelu, Toyota Production System, arvon luominen ja hukan poistaminen. Keskeiset lean-menetelmät kokoonpanotuotannossa ovat visuaalinen päivittäisjohtaminen, 5S, imuohjaus ja jatkuva parantaminen. Layout-suunnittelun keskeinen tavoite on yksinkertaisuus, jolloin ongelmakohdat on helppo havaita. Hyvässä layoutissa tiloja käytetään tehokkaasti ja voidaan muunnella tarpeen mukaan. Materiaalit, työkalut ja ihmiset virtaavat sujuvasti onnistuneessa layoutissa.
Kohdeyrityksellä oli nykytilassaan käytössä lean-menetelmiä, kuten päivittäisjohtaminen, visuaalisuuden hyödyntäminen ja jatkuva parantaminen. 5S-toimintatavoissa ja materiaalivirrassa tunnistettiin erityisesti parantamisen tarvetta. Fastemsin tuotantotilat eivät riitä tilojen ja edellytysten puolesta ennustetuille tuotantomäärille. Olennaisimmat parannustoimet tuotantotiloihin olivat uusien siltanostureiden hankinnat, uuden logistiikkahallin remontoiminen, Training Centren siirtäminen ja layout-muutostoimet. Lean-menetelmien kehittämiseksi ehdotettiin 5S-toimintatapojen käyttöönottoa, jotta kokoonpanopaikat ja tilat pysyisivät siisteinä ja järjestyksessä. Kokoonpanotuotantoon suositellaan imuohjauksen käyttöönottamista, jotta materiaalivirta verstaalle olisi hallitumpaa. Imuohjaus ja visuaalisen johtamisen keinot kehitettiin Fastemsin FPC-valmistukseen. Kohdeyrityksen jatkuvan parantamisen työkalut todettiin hyviksi, mutta niiden käyttäminen on vähäistä. Kouluttamalla henkilöstöä kehitetään jatkuvan parantamisen työkalujen hyödyntämistä. Layout-muutoksessa FPC- ja robottiverstaat vaihtoivat kokoonpanohalleja. Tällöin robottikokoonpanoille on enemmän pinta-alaa ja FPC-tuotannolle korkeampi halli ylinostojen mahdollistamiseksi. Layout-muutoksessa siirrettiin myös FPC-hissiverstas ja perustettiin tuotantosolu hydrauliikkamoduuleille. Joustavuus ja tilojen muunneltavuus välttämällä kiinteitä ratkaisuita todettiin tärkeiksi kriteereiksi layout-suunnittelussa Työssä onnistuttiin soveltamaan kirjallisuuden toimintamalleja projektiluontoiseen kokoonpanotuotantoon. Tehdyt layout-muutokset todettiin toimiviksi. Muutostoimien onnistumisen arviointi pidemmällä ajanjaksolla olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.