Sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä häädön syistä ja asumisen turvaamisesta

Abstract

Häädöt ja asunnottomuus ovat vakava ongelma paitsi yksilölle myös yhteiskunnalle. Tutkielmassani kiinnostuksen kohteena on selvittää, mikä aiheuttaa häätöjä sosiaalialan ammattilaisten tulkinnan mukaan, ja miten häätöjä voitaisiin estää ja asumista turvata. Tutkielmaa varten on haastateltu kahdeksaa sosiaalialan ammattilaista aikuissosiaalityön kentältä, johon tässä tutkielmassa sisällytän myös asumisneuvonnan. Aineisto on kerätty kesäkuussa 2019. Aineistona on neljä teemahaastattelua. Haastateltavana oli eri koulutustaustaisia sosiaalialan ammattilaisia, jotka ovat saman kaupungin palveluksessa. Haastateltavat ovat työssään tekemisissä häädön kokeneiden tai häätöuhan alla olevien henkilöiden kanssa. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.

Häädöt ovat monimutkainen ilmiö, josta voidaan erottaa niin yksilöön kuin yhteiskunnan rakenteisiinkin paikantuvia tekijöitä. Tutkielmani tulosten perusteella häätöjä aiheuttavia tekijöitä on erilaisia. Yksilön toimintaedellytyksiin paikantuvia tekijöitä ovat toimintakyvyn ja tiedon puute, puutteet taloudenhallinnan taidoissa, ongelmat elämänhallinnassa, aktiivisuuden puute ja heikko motivaatio sekä elämän yllättävät kriisitilanteet. Häätöjä aiheuttavia tekijöitä paikannetaan myös Kansaneläkelaitoksen (Kelan) toimintaan, ja joidenkin Kelan käytäntöjen nähdään edesauttavan häätöuhan syntymistä. Vuonna 2017 tapahtuneen perustoimeentulotuen Kela-siirron nähdään vaikuttavan yhtenä syynä häätöjen taustalla, ja tätä tarjottiin myös syyksi vuoden 2017 lisääntyneisiin häätömääriin. Yhtenä häätöjä aiheuttavana tekijänä nähdään nyky-yhteiskunnan tila ja asenteet.

Häätöjen estämiseksi ja asumisen turvaamiseksi on tulosteni perusteella käytössä paljon erilaisia keinoja. Haastatellut itse työssään auttavat asiakkaitaan monin tavoin, ja haastattelukaupungilla onkin erilaisia palveluja häädön kokeneiden avuksi. Haastatellut tekevät häätöjen osalta myös paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Haastateltavat tuovat esiin rakenteellisia keinoja, joilla vaikuttaa häätöihin ja edistää asumista. Nykyisissä palveluissa nähdään kehitettävää, ja haastattelukaupunkiin toivotaan esimerkiksi majoitusta häädön kokeneille. Rakenteellisina kehittämistä kaipaavina asioina nostetaan esiin muun muassa vaikuttamistyö ja resurssit. Kaiken kaikkiaan häädöille löydettiin monia niin yksilö- kuin yhteiskunnallisenkin tason syitä ja keinoja estää niitä. Häätöjen estämisessä ja asumisen turvaamisessa olisikin kiinnitettävä huomiota sosiaalipalvelujen lisäresursointiin, häädön kokeneiden tai häätöuhan alla olevien monipuolisiin palveluihin, sekä Kelan ja aikuissosiaalityön yhteistyöhön. Myöskään rakenteellisen sosiaalityön merkitystä ei sovi unohtaa.