Tekoälyavusteisen päätöksenteon etiikan tarkastelu
Järvinen, Kasper (2020)
Järvinen, Kasper
2020
Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Degree Programme in Business and Technology Management, BSc (Tech)
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284292
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli tutkia, että millä keinoilla tekoälyavusteisen päätöksenteon etiikkaa voidaan tarkastella. Tekoälyn käyttö on yleistynyt ja se yleistyy edelleen ihmisten arkipäiväisissäkin sovelluksissa. Päätöksentekoa ja siihen liittyvää tiedon hankintaa tehdään tekoälysovelluksia hyödyntäen. Tämän vuoksi tekoälyn päätöksenteon tulee olla eettisesti kestävää. Tekoälyteknologioita ja käyttötarkoituksia on useita eikä niiden päätöksenteon etiikkaan ole yksiselitteistä lähestymistapaa.
Tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona toimi Tampereen yliopiston kirjaston tietokannoista saatavat tieteelliset artikkelit, kirjat ja konferenssijulkaisut. Tutkimuksen alussa tutkittiin tekoälyn käsitettä ja tietoperustaista päätöksentekoa. Sen jälkeen työssä tutkittiin sitä, voiko tekoälysovellusta pitää moraalisena toimijana tai toimijana ylipäätään. Tämän jälkeen tutkittiin tekoälysovelluksia kahden eri normatiivisen etiikan teorian kautta: utilitarismin ja deontologian.
Tutkimuksessa selvisi, että tekoälysovelluksien oppiminen perustuu kolmeen erilaiseen kone-oppimismenetelmään: ohjaamattomaan oppimiseen, ohjattuun oppimiseen ja vahvistusoppimiseen. Lisäksi todettiin, että ihmisten ja organisaatioiden päätöksentekoprosessi on monelta osin hyvin samanlainen tekoälysovelluksen päätöksentekoprosessin kanssa. Tämän jälkeen tutkimuksessa todettiin, että tekoälysovellusta ei voida pitää moraalisena toimijana eikä varsinaisena toimijana. Sen sijaan toimijuutta voi luovuttaa tekoälysovellukselle sille osoitettujen tehtävien myötä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tekoälysovelluksen teknisistä kyvykkyyksistä, kuten toimien seurausten arvioinnista ja oppimiskyvystä riippuen sovelluksen päätöksenteon etiikkaa voidaan tarkastella eri normatiivisten etiikoiden keinoin. Kyvykkään, toimiensa seurauksia arvioivan ja niistä oppivan sovelluksen tarkasteluun sopii utilitarismi. Rajatumman, tiettyjä ohjeita seuraamaan kykenevän sovelluksen päätöksenteon eettiseen tarkasteluun soveltuu paremmin deontologia. Tarkasteluun käytetyn etiikan teorian valinta riippuu käytetystä tekoälyteknologiasta, sovelluksen käyttöympäristöstä, sen kehittäjistä ja sen hyödyntäjistä.
Tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona toimi Tampereen yliopiston kirjaston tietokannoista saatavat tieteelliset artikkelit, kirjat ja konferenssijulkaisut. Tutkimuksen alussa tutkittiin tekoälyn käsitettä ja tietoperustaista päätöksentekoa. Sen jälkeen työssä tutkittiin sitä, voiko tekoälysovellusta pitää moraalisena toimijana tai toimijana ylipäätään. Tämän jälkeen tutkittiin tekoälysovelluksia kahden eri normatiivisen etiikan teorian kautta: utilitarismin ja deontologian.
Tutkimuksessa selvisi, että tekoälysovelluksien oppiminen perustuu kolmeen erilaiseen kone-oppimismenetelmään: ohjaamattomaan oppimiseen, ohjattuun oppimiseen ja vahvistusoppimiseen. Lisäksi todettiin, että ihmisten ja organisaatioiden päätöksentekoprosessi on monelta osin hyvin samanlainen tekoälysovelluksen päätöksentekoprosessin kanssa. Tämän jälkeen tutkimuksessa todettiin, että tekoälysovellusta ei voida pitää moraalisena toimijana eikä varsinaisena toimijana. Sen sijaan toimijuutta voi luovuttaa tekoälysovellukselle sille osoitettujen tehtävien myötä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tekoälysovelluksen teknisistä kyvykkyyksistä, kuten toimien seurausten arvioinnista ja oppimiskyvystä riippuen sovelluksen päätöksenteon etiikkaa voidaan tarkastella eri normatiivisten etiikoiden keinoin. Kyvykkään, toimiensa seurauksia arvioivan ja niistä oppivan sovelluksen tarkasteluun sopii utilitarismi. Rajatumman, tiettyjä ohjeita seuraamaan kykenevän sovelluksen päätöksenteon eettiseen tarkasteluun soveltuu paremmin deontologia. Tarkasteluun käytetyn etiikan teorian valinta riippuu käytetystä tekoälyteknologiasta, sovelluksen käyttöympäristöstä, sen kehittäjistä ja sen hyödyntäjistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]