Miten lapset ja nuoret voivat?: Koulukuraattorin, koulupsykologin, opettajan sekä koulu- ja nuorisotyöntekijän kokemuksia lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista ja siinä koetuista haasteista

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tämänhetkistä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tilaa, siinä koettuja haasteita sekä jo olemassa olevien tukitoimintamallien ja nykytilan kohtaavuutta koulukuraattorin, koulupsykologin, opettajan sekä koulu- ja nuorisotyöntekijän näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jota ohjasi fenomenologinen tutkimusote. Teoreettinen viitekehys koostui mielen hyvinvointia ja sen edistämistä koskevista käsitteistä sekä lapsuuden ja nuoruuden määritelmästä ja näiden ikäkausien kehitystehtävistä, jotka ohjasivat tutkimusprosessia valitun tutkimusaiheen näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin maaliskuussa 2020 Pirkanmaan seudulla toimivalta koulukuraattorilta, koulupsykologilta, opettajalta sekä koulu-ja nuorisotyöntekijältä. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin nykyistä tilaa koulukontekstissa toimivien moniammatillisten ammattihenkilöiden kokemusten kautta sekä laajentaa näkökulmaa koulun ulkopuolella lasten ja nuorten parissa työskenteleviin toimijoihin. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin koodaten ja teemoitellen. Tutkimusaiheen valintaa ohjasi henkilökohtaisten motiivien lisäksi aiheen ajankohtaisuus sekä tarve saada tietoa lasten ja nuorten tämänhetkisestä mielen hyvinvoinnista. Tutkimuksen toivottiin antavan viitteitä siitä, mihin lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisessa tulisi tulevaisuudessa keskittyä. Tulokset osoittivat, että opetusalan ammattilaiset sekä koulun ulkopuolinen lasten ja nuorten parissa työskentelevä koulu- ja nuorisotyöntekijä kokevat tämänhetkisen lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tilan melko huolestuttavana. Olemassa olevalla tukitoiminnalla koettiin kuitenkin pystyvän vastaamaan koettuun lasten ja nuorten hyvinvointiin melko hyvin. Riittämättömät resurssit ja muuttuvat ympäristötekijät koettiin haasteina mielen hyvinvoinnissa ja sen tukemisessa. Haasteita mielen hyvinvoinnin tukemiseen koettiin aiheuttavan esimerkiksi vähäinen ja/tai puutteellinen yhteistyö niin koulun sisäisessä kuin koulun ja ulkopuolisten toimijoidenkin välisessä yhteistoiminnassa. Tulevaisuudessa panostaminen kouluyhteisön voimavaroihin, koulun sisäiseen avoimeen ilmapiiriin ja laajemman verkoston kehittämiseen niin koulun sisäisten kuin ulkopuolistenkin toimijoiden välisessä yhteistyössä koettiin merkittäviksi tukitoimiksi lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Tutkimus osoitti, että avoin ja rakentava keskustelu lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista ja sen tukemisesta on merkittävää, jotta tulevaisuudessa mahdollistettaisiin kokonaisvaltaisesti toimiva ennaltaehkäisevä verkosto lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.