EKP:n rahapolitiikka ja osakemarkkinat - vaikutukset tuottoon ja riskiin

Abstract

Euroopan keskuspankki on vastuussa euroalueen rahapolitiikasta yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa ja tekee päätöksiä siitä, millaiset rahapolitiikan keinot sopivat mihinkin talouden tilaan. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan keinot voidaan jakaa tavanomaisiin ja epätavanomaisiin rahapolitiikan keinoihin. Euroalueella yhteistä tavanomaista rahapolitiikkaa on harjoitettu koko eurojärjestelmän ajan, kun taas epätavanomaisen rahapolitiikan keinot otettiin käyttöön vuoden 2007 finanssikriisin aikana. Tavanomaisella rahapolitiikalla viitataan keskuspankin tekemiin muutoksiin koroissa, joista tärkein on perusrahoitusoperaatioiden korko. Epätavanomaisia rahapolitiikan keinoja ovat muun muassa lainananto ja osto-ohjelmat.

Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten osakemarkkinoiden tuotot reagoivat Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ilmoituksiin sekä sitä, miten Euroopan keskuspankin epätavanomainen rahapolitiikka vaikuttaa euroalueen osakeindeksin riskitasoon verrattuna markkinariskiin. Rahapolitiikan vaikuttavuutta osakemarkkinoiden tuottoihin analysoidaan OLS-regression avulla tarkastelemalla, miten rahapolitiikka vaikuttaa Euro Stoxx 50 -indeksin logaritmoituun tuottoon. Tavanomaisen rahapolitiikan ja epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutuksia tarkastellaan erillään toisistaan. Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutusta osakeindeksin riskiin suhteessa markkinariskiin tutkitaan käyttämällä Capital Asset Pricing -malliin pohjautuvaa testausta. Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutus Euro Stoxx 50 indeksin riskitasoon saadaan beta-kertoimen muutoksista, kun verrataan regression tuloksia ilman rahapolitiikan vaikutusta ja rahapolitiikan vaikutuksen kanssa. Testauksissa otetaan huomioon myös valuuttakurssin vaikutus.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa käyttämällä kuukausidataa finanssikriisin ajalta ja sen jälkeiseltä ajanjaksolta. Ensimmäinen havainto on huhtikuulta 2008 ja viimeinen havainto joulukuulta 2016. Tutkimuksessa saadaan osin aiempien tutkimusten mukaisia mutta myös niistä poikkeavia tuloksia. Aiempien tutkimusten perusteella on vakiintunut käsitys, että sekä tavanomainen että epätavanomainen rahapolitiikka vaikuttavat osaketuottoihin, löyhä rahapolitiikka positiivisesti ja kireä rahapolitiikka negatiivisesti. Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutusten on myös havaittu olevan voimakkaampia kuin tavanomaisen rahapolitiikan vaikutusten. Tässä tutkimuksessa käytetyn aineiston puitteissa sen sijaan havaitaan, että harjoitettu löyhä epätavanomainen rahapolitiikka vaikuttaa osaketuottoihin aiempiin tuloksiin nähden käänteisesti eli negatiivisesti. Tavanomaisen rahapolitiikan vaikutukset eivät sen sijaan ole tilastollisesti merkitseviä.

Vakiintunut käsitys on, että epätavanomainen rahapolitiikka kasvattaa volatiliteettia osakemarkkinoilla, sillä se ohjaa sijoittajia myymään matalariskisiä joukkovelkakirjoja, jolloin korkeamman riskin sijoituskohteiden, kuten osakkeiden, kysyntä kasvaa. Tässä tutkimuksessa havaitaan, että löyhä epätavanomainen rahapolitiikka on kasvattanut Euro Stoxx 50 -indeksin riskitasoa suhteessa markkinariskiin, mikä on yhdenmukaista aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Valuuttakurssin huomioiminen kasvattaa Euro Stoxx 50 -indeksin riskitasoa suhteessa markkinariskiin, mutta epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutus markkinariskiin ei ole tilastollisesti merkitsevä. Epätavanomaiseen rahapolitiikkaan joudutaan varmasti turvautumaan myös tulevien taantumien aikana, joten epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutusten tunnistaminen on tärkeää, jotta rahapolitiikkaa voidaan tulevaisuudessa kohdentaa oikein.