Nuoret kuntavaaleissa – kuvaileva tilastollinen analyysi nuorten äänestysaktiivisuudesta kuntavaaleissa.

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitän nuorten äänestysaktiivisuutta kuntavaaleissa, joissa ikäluokan aktiivisuus on ollut alhainen. Keskeisinä aiheina ovat ikäluokan äänestysaktiivisuus, edustautuminen ja mahdolliset syyt vähäiseen aktiivisuuteen. Tämän lisäksi tarkastelen nuorten äänestysaktiivisuuden eroja kunta– ja eduskuntavaalien välillä.

Tein tutkimukseni hyödyntäen Tilastokeskuksen aineistoa vuoden 2017 kuntavaaleista. Tämän lisäksi käytin kyseisistä vaaleista toteutettua laajaa kuntavaalitutkimusta. Kuntavaalien lisäksi hyödynsin eduskuntavaaleista kerättyä laajaa yhdistelmäaineistoa, jonka avulla pyrin löytämään yhteneväisyyksiä nuorten äänestyskäyttäytymiseen valtakunnallisella tasolla. Nuorten äänestysaktiivisuudesta kuntavaaleissa on aiempaa tutkimusta vähän, jonka takia hyödynsin tutkimuksessani myös eduskuntavaaliaineistoa. Tämän lisäksi käytin aiempaa kirjallisuutta äänestämisestä, edustuksellisesta demokratiasta sekä nuorten yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta tukemaan analyysia.

Eduskuntavaaliaineistoa hyödynsin SPSS-ohjelman kautta, jossa ristiintaulukoin ikämuuttujan sekä kysymyksen siitä, minkä ikäistä ehdokasta äänesti eduskuntavaaleissa. Tulokset taulukoin analyysia varten. Tilastokeskuksen sekä kuntavaalitutkimuksen aineiston taulukoin analyysiin sopiviksi. Analyysimenetelmänä käytin kuvailevaa tilastollista analyysia.

Analysoituani aineistot, sain selville, että nuoret äänestävät kuntavaaleissa aktiivisesti äänestysiän saavutettuaan, mutta sen jälkeen aktiivisuus kääntyy laskuun. Eduskuntavaaliaineiston perusteella vanhemmat ikäluokat äänestävät oman ikäisiään ja nuoremmat ikäluokat vanhempia ehdokkaita. Yhteneväisyyksiä voidaan katsoa olevan myös kuntavaaleissa, sillä nuoria ehdokkaita on vähän tarjolla, jonka takia monet nuoret äänestävät itseään vanhempaa ehdokasta. Kun vertailin kuntavaaleja ja eduskuntavaaleja keskenään, nuoret äänestivät selvästi aktiivisemmin eduskuntavaaleissa. Valtakunnalliset vaalit olivat suositummat nuorten keskuudessa.

Jotta nuorten äänestysaktiivisuutta saataisiin nostettua, tulisi saada nuoret kiinnostumaan myös kunnallistason vaaleista. Äänestysaktiivisuuden nostamisessa tärkeää olisi myös saada lisää nuoria ehdokkaita ehdolle, jotta ikäluokan olisi helpompaa löytää oman ikäinen ehdokas. Jokaisen ikäluokan ääni olisi tärkeää saada päätöksenteossa kuuluviin, minkä takia myös nuoret tulisi saada päätöksentekoon mukaan.