Tytöt ja pojat: sukupuoli agraariyhteisöissä Suomessa vuosien 1900 ja 1930 välillä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä lapsien sukupuolen mieltämisessä ja kokemisessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunoarkiston lapsenhoitoperinnekyselyyn lähetettyjen kyselyvastausten perusteella vuosien 1900 ja 1930 välin agraariyhteisöissä Suomessa. Tutkimuskohteena ovat maaseudun muistelijoiden lapsuus ja heidän kokemuksensa sukupuolesta. Aineistoa rajattiin syntymävuoden perusteella ja luokiteltiin temaattisesti lapsuuteen ja sukupuolikokemuksiin liittyviin muisteluihin. Aikaisempi tutkimus lapsuuden historiasta agraariyhteisöistä vuosisadan alusta on sivunnut sukupuolikokemuksen tarkempaa käsittelyä, mitä tämä tutkimus tavoittelee avaavansa. Ajanjakson lapsuuden sukupuolikäsitykset muuttuivat hitaasti, minkä johdosta niiden tutkiminen on nykyisen lapsuuden tutkimuksen kannalta merkittävää. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat sukupuolihistoriassa esitettyjä käsitteitä yhdessä mikrohistoriallisen lähestymistavan kanssa.

Tutkimuksen kohteena olevalla ajanjaksolla julkinen ideologia eli vallalla oleva arvomaailma ja agraariyhteisöjen tapakulttuurit kilpailivat sukupuolen käsittämisestä. Kysymys ei ollut yksittäisistä yhtenäisistä arvomaailmoista, vaan arvomaailmojen sisällä tapahtui jatkuvasti eroavaisuuksia ja arvojen uudelleen neuvotteluja. Yhteiskuntaryhmien sisällä käytiin arvomaailmojen lailla neuvotteluja omasta paikasta maailmassa. Neuvottelut ulottuivat myös mikrotasolla yksittäisiin ihmisiin perheen sisällä. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat sukupuoleen liittyviin käsityksiin. Tutkimuksen aineistossa sukupuolikokemuksia käsiteltiin leikin, työn ja pukeutumisen kautta.

Tutkimuksen perusteella agraariyhteisöissä sukupuoli ymmärrettiin vanhan huoneentaulun maailman käsityksen mukaisesti selvästi jakautuneena naisten ja miesten alueisiin ja tehtäviin. Sukupuolieron mukaisesta jaosta oli kuitenkin mahdollista neuvotella ja poiketa, esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen johdosta, mutta yhteisöissä poikkeavuuden normalisointiin suhtauduttiin kielteisesti. Tutkimuksessa mikrotasolla tapahtui kuitenkin arvomaailmasta poikkeavaa joustamista sukupuolirooleista, kuten tyttöjen koulutuksen arvostuksen kasvaminen ja poikien valmius tehdä naisille kuuluvia töitä. Sukupuolta tärkeämmäksi koettiin henkilön valmiudet ja osaaminen työtehtäviin.