Alkoholin merkitys yliopisto-opiskelijoiden tapahtumissa: Kehysanalyysi raittiiden ja vähän alkoholia käyttävien näkemyksistä
Aromäki, Paula (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004253765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004253765
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on alkoholinkäyttö osana yliopisto-opiskelijoiden kulttuuria. Tutkielma liittyy juomatapatutkimuksen laadulliseen tutkimusperinteeseen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisena alkoholia vähän käyttävät ja raittiit yliopisto-opiskelijat kehystävät alkoholin roolin ja merkityksen opiskelijatapahtumissa. Tutkielma toteutettiin aineistolähtöisesti.
Tutkimusmetodeina tutkielmassa käytettiin kvantifiointia ja Erving Goffmanin kehysanalyysiä. Tutkimusaineistona käytettiin Tietoarkiston jatkokäyttöön luovuttamaa kyselyaineistoa FSD3095 Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset 2015. Aineisto käsittelee opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden kokemuksia asumisesta, ystävyyssuhteiden luomisesta ja alkoholinkäytöstä. Tutkielmassa aineistosta käytettiin sen alkoholinkäyttöä koskevaa osaa. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu aikaisemmasta tieteellisestä kirjallisuudesta. Kirjallisuuteen perustuen tutkielmassa määritellään opiskelijuutta, opiskelijakulttuuria ja opiskelijoiden juomatapoja.
Tutkielman perusteella runsas alkoholinkäyttö on yliopisto-opiskelijoiden tapahtumissa vahva normi. Raittiiden mahdollisuudet osallistua tapahtumiin vaihtelevat sen perusteella, miten alkoholinkäyttö kehystetään opiskelijoiden keskuudessa. Kehysanalyysin tulokset jakautuvat kolmeen kehykseen: (1) yhdenmukaisten juomatapojen kehys, (2) erilaisuuden sietämisen kehys ja (3) ikäkehys. Yhden-mukaisten juomatapojen kehyksen perusteella raittiit ja vähän alkoholia käyttävät kokevat ulkopuolisuuden ja syrjään jäämisen tunteita, koska raittius ei kuulu opiskelijakulttuuriin. Erilaisuuden sietämisen kehyksen mukaan erilaiset juomatavat kuuluvat opiskelijakulttuuriin. Tällöin raittiit ja alkoholia vähän käyttävät kokevat itsensä normaaleiksi opiskelijoiksi ja tervetulleiksi tapahtumiin. Tämän kehyksen perusteella yliopisto-opiskelijat voivat myös kehystää tapahtumia virheellisesti. Opiskelijalla voi olla ennakkokäsitys siitä, että raittius ei kuulu opiskelijakulttuuriin. Tapahtumiin osallistuttuaan opiskelija kuitenkin huomaa, ettei raittius ole este osallistumiselle ja ystävien löytämiselle. Ikäkehyksen mukaan alkoholinkäyttö sopii nuoruuteen ja aikuistumisen elämänvaiheeseen.
Tutkielman tuloksena havaitaan, että alkoholinkäyttö saa merkityksen yliopisto-opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunteen rakentumisessa ja sosiaalisten suhteiden muodostumisessa. Alkoholille annetaan myös rooli itsenäistymisprosessissa ja aikuisen elämän taitojen opettelussa. Kolmasosa aineistoon vastanneista opiskelijoista kokee alkoholinkäytön opiskelijatapahtumissa jollakin tasolla ongelmalliseksi. Erilaisuuden sietämisen kehys nousee keskeiseksi, kun järjestetään tapahtumia niin, että ne soveltuvat kaikille eikä osa opiskelijoista syrjäydy. Ongelmallisia
Tutkimusmetodeina tutkielmassa käytettiin kvantifiointia ja Erving Goffmanin kehysanalyysiä. Tutkimusaineistona käytettiin Tietoarkiston jatkokäyttöön luovuttamaa kyselyaineistoa FSD3095 Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset 2015. Aineisto käsittelee opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden kokemuksia asumisesta, ystävyyssuhteiden luomisesta ja alkoholinkäytöstä. Tutkielmassa aineistosta käytettiin sen alkoholinkäyttöä koskevaa osaa. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu aikaisemmasta tieteellisestä kirjallisuudesta. Kirjallisuuteen perustuen tutkielmassa määritellään opiskelijuutta, opiskelijakulttuuria ja opiskelijoiden juomatapoja.
Tutkielman perusteella runsas alkoholinkäyttö on yliopisto-opiskelijoiden tapahtumissa vahva normi. Raittiiden mahdollisuudet osallistua tapahtumiin vaihtelevat sen perusteella, miten alkoholinkäyttö kehystetään opiskelijoiden keskuudessa. Kehysanalyysin tulokset jakautuvat kolmeen kehykseen: (1) yhdenmukaisten juomatapojen kehys, (2) erilaisuuden sietämisen kehys ja (3) ikäkehys. Yhden-mukaisten juomatapojen kehyksen perusteella raittiit ja vähän alkoholia käyttävät kokevat ulkopuolisuuden ja syrjään jäämisen tunteita, koska raittius ei kuulu opiskelijakulttuuriin. Erilaisuuden sietämisen kehyksen mukaan erilaiset juomatavat kuuluvat opiskelijakulttuuriin. Tällöin raittiit ja alkoholia vähän käyttävät kokevat itsensä normaaleiksi opiskelijoiksi ja tervetulleiksi tapahtumiin. Tämän kehyksen perusteella yliopisto-opiskelijat voivat myös kehystää tapahtumia virheellisesti. Opiskelijalla voi olla ennakkokäsitys siitä, että raittius ei kuulu opiskelijakulttuuriin. Tapahtumiin osallistuttuaan opiskelija kuitenkin huomaa, ettei raittius ole este osallistumiselle ja ystävien löytämiselle. Ikäkehyksen mukaan alkoholinkäyttö sopii nuoruuteen ja aikuistumisen elämänvaiheeseen.
Tutkielman tuloksena havaitaan, että alkoholinkäyttö saa merkityksen yliopisto-opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunteen rakentumisessa ja sosiaalisten suhteiden muodostumisessa. Alkoholille annetaan myös rooli itsenäistymisprosessissa ja aikuisen elämän taitojen opettelussa. Kolmasosa aineistoon vastanneista opiskelijoista kokee alkoholinkäytön opiskelijatapahtumissa jollakin tasolla ongelmalliseksi. Erilaisuuden sietämisen kehys nousee keskeiseksi, kun järjestetään tapahtumia niin, että ne soveltuvat kaikille eikä osa opiskelijoista syrjäydy. Ongelmallisia
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8695]