Kielikylpytutkimus Suomessa ja Kanadassa vuosina 2015–2020 : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tarkastella, millaisia aiheita kielikylvystä on tutkittu Suomessa ja Kanadassa aikavälillä 2015–2020 sekä selvittää, millaista tutkimusevidenssiä toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttamisesta kielikylvyn avulla on. Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttaminen niin, että oppiaineiden sisältöjen oppiminen ei kärsi kielen käytöstä oppimisen välineenä. Sekä Suomessa että Kanadassa kahdella virallisella kielellä on samankaltainen asema, jossa toinen kielistä on suurimmalla osalla alueista vähemmistökieli toisen toimiessa enemmistökielenä ja kummassakin maassa noudatetaan samantyylistä kielikylpyohjelmaa.

Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020 kolmesta eri artikkelitietokannasta ja se koostui 18 tutkimusartikkelista, jotka olivat mikrotason tutkimuksia keskittyen kielikylpyoppilaisiin tai -opettajiin. Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimusaineiston perusteella kielikylpytutkimuksen tutkitut aiheet vuosina 2015-2020 voidaan jakaa neljään pääluokkaan, jotka ovat kognitiot ja yhteys ensikieleen, näkemyksiä kielikylvystä, mallioppiminen sekä taustatekijöiden yhteys kielitaitoon. Tutkimusaineistossa on jonkinlaista tutkimusevidenssiä toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttamisesta kielikylvyn avulla, mutta evidenssi ei ole suurilta osin vahvaa ja kielikylpytutkimuksen kentällä on aukkoja. Etenkin kielikylpyoppilaiden kirjoitustaitoa ja kielikylpykielen ymmärtämistä tutkivia tutkimuksia vaadittaisiin, jotta olisi mahdollista tarkastella toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttamista kokonaisvaltaisesti. Lisäksi laajempaa tutkimusta oppiaineiden sisältöjen oppimisesta kielikylpykielellä sekä jo kielikylpyohjelmansa päättäneiden entisten kielikylpyoppilaiden kielitaidosta ja arjen kielten käytöstä olisi tarpeellista tehdä, jotta niistä saataisiin luotettavampaa tietoa.