Jalustana uudelle : Satamakadun trikoo Tampereen tiivistyvässä kaupunkikuvassa
Lukka, Joona (2020)
2020
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Degree Programme in Architecture, BSc (Arch), Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284242
Tiivistelmä
Kandidaatintyöni käsittelee Tampereen Satamakatu 17:n trikootehtaan, nykyisen asuinrakennuksen asemaa kaupunkikuvassa. Rakennuksen ensimmäinen vaihe rakennettiin jo 1906 ja uusin käyttötarkoituksen muutos täydennysrakennuksineen valmistui 2019. Tapaustutkimus perehtyy vaiheikkaaseen historiaan ja miten trikootehtaasta tuli nykyisen kaltainen. Työ keskittyy trikootehtaan kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin sen käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen.
Täydennysrakentaminen ilmiönä on Tamperelaisittain ajankohtainen kaupungin nopean väkiluvun kasvun johdosta. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunki pyrkii laajentumaan jo olemassa olevan rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin yhteyteen. Tampereen teollinen historia on sille merkittävä identiteettitekijä ja sen yhdistyminen ajankohtaiseen täydennysrakentamiseen tekee trikootehtaan tapauksesta erityisen kiinnostavan.
Täydennysrakentamisen haasteet liittyvät sen erityisluonteeseen kaupunkirakenteeseen sijoittuvana. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva sen visuaalisena ilmentymänä ovat täynnä kulttuurihistoriallisia merkityksiä, niin henkilökohtaisia kuin yhteisöllisiä. Tarkoitukseni on selvittää tapaustutkimuksen kautta yhden kohteen vaikutus kaupunkikuvaan ja sen merkityksiin. Trikootehtaan kaupunkikuvan merkityksen tunnistamisen ja arvioimisen lisäksi tarkoitukseni on ymmärtää yleisemmin millaiset tekijät kaupunkikuvaan vaikuttavat täydennysrakentamisen kohdalla.
Tapaustutkimus rakentuu vertailukohteiden analyysistä ja trikootehtaan analyysistä. Vertailukohteita analysoimalla pohjustan ja selvennän tutkimusmenetelmää. Menetelmä perustuu aihepiiriin liittyvien Tamperelaisten kohteiden arkkitehtonisten lähtökohtien selvittämiseen. Lähtökohtien löydyttyä heijastan trikootehtaan tapausta niihin ymmärtääkseni, miten sen kaupunkikuvallinen vaikutus tamperelaisessa kontekstissa muuttunut.
Trikootehtaan analyysissä havaitsin tamperelaisten historiallisten teollisuusympäristöjen kanssa yhteneviä arkkitehtuurin lähtökohtia. Lähtökohdat tuottavat kuitenkin erilaista arkkitehtuuria johtuen trikootehtaassa esiintyvien nykyisten ja menneiden toimintojen risteävistä vaatimuksista. Havaitsin useita poikkeavia lähtökohtia teollishistoriallisen kontekstin ja trikootehtaan täydennysrakentamisen välillä. Erikoisimmaksi lopputulemaksi muodostui kaavallisen tarkastelun vaikeus. Trikootehtaan teolliseen kontekstiin heijastellun arkkitehtuurin vertaaminen kaavamääräyksiin ei antanut tulkinnanvaraisuudesta johtuen selvää lopputulosta onko se noudattanut määräyksiä.
Täydennysrakentaminen ilmiönä on Tamperelaisittain ajankohtainen kaupungin nopean väkiluvun kasvun johdosta. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunki pyrkii laajentumaan jo olemassa olevan rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin yhteyteen. Tampereen teollinen historia on sille merkittävä identiteettitekijä ja sen yhdistyminen ajankohtaiseen täydennysrakentamiseen tekee trikootehtaan tapauksesta erityisen kiinnostavan.
Täydennysrakentamisen haasteet liittyvät sen erityisluonteeseen kaupunkirakenteeseen sijoittuvana. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva sen visuaalisena ilmentymänä ovat täynnä kulttuurihistoriallisia merkityksiä, niin henkilökohtaisia kuin yhteisöllisiä. Tarkoitukseni on selvittää tapaustutkimuksen kautta yhden kohteen vaikutus kaupunkikuvaan ja sen merkityksiin. Trikootehtaan kaupunkikuvan merkityksen tunnistamisen ja arvioimisen lisäksi tarkoitukseni on ymmärtää yleisemmin millaiset tekijät kaupunkikuvaan vaikuttavat täydennysrakentamisen kohdalla.
Tapaustutkimus rakentuu vertailukohteiden analyysistä ja trikootehtaan analyysistä. Vertailukohteita analysoimalla pohjustan ja selvennän tutkimusmenetelmää. Menetelmä perustuu aihepiiriin liittyvien Tamperelaisten kohteiden arkkitehtonisten lähtökohtien selvittämiseen. Lähtökohtien löydyttyä heijastan trikootehtaan tapausta niihin ymmärtääkseni, miten sen kaupunkikuvallinen vaikutus tamperelaisessa kontekstissa muuttunut.
Trikootehtaan analyysissä havaitsin tamperelaisten historiallisten teollisuusympäristöjen kanssa yhteneviä arkkitehtuurin lähtökohtia. Lähtökohdat tuottavat kuitenkin erilaista arkkitehtuuria johtuen trikootehtaassa esiintyvien nykyisten ja menneiden toimintojen risteävistä vaatimuksista. Havaitsin useita poikkeavia lähtökohtia teollishistoriallisen kontekstin ja trikootehtaan täydennysrakentamisen välillä. Erikoisimmaksi lopputulemaksi muodostui kaavallisen tarkastelun vaikeus. Trikootehtaan teolliseen kontekstiin heijastellun arkkitehtuurin vertaaminen kaavamääräyksiin ei antanut tulkinnanvaraisuudesta johtuen selvää lopputulosta onko se noudattanut määräyksiä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]