Nuorten aikuisten kokemuksia kehityksellisestä änkytyksestä ICF-viitekehyksessä : Monitapaustutkimus

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella, miten neljä nuorta aikuista kuvaavat kokemuksiaan kehityksellisen änkytyksen vaikutuksista heidän elämäänsä. Kansainvälisesti änkyttävien aikuisten kokemuksia on tutkittu haastattelu- ja kyselytutkimusten sekä valmiiden arviointimenetelmien avulla, mutta aiheesta ei ole tehty aiemmin suomalaista tutkimusta. Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kehityksellisellä änkytyksellä saattaa olla kokonaisvaltainen vaikutus änkyttävän aikuisen elämään ja arkeen.

Tutkimus oli monitapaustutkimus, jonka video- ja audioaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ryhmäkeskustelun muodossa. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisen teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen kansainvälistä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusta (International Classification of Functioning, Disability and Health, ICF) viitekehyksenä. ICF-luokitus jakautuu toimintakykyä ja toimintarajoitteita sekä kontekstuaalisia tekijöitä kuvaaviin osiin, jotka jakautuvat edelleen ruumin/kehon toimintoja ja rakenteita, suorituksia ja osallistumista sekä ympäristö- ja yksilötekijöitä kuvaaviin osa-alueisiin. Nämä osa-alueet jakautuvat puolestaan useisiin tarkentaviin pääluokkiin.

Tutkimuksen tulosten mukaan kehityksellinen änkytys vaikutti tutkittavien elämään kokonaisvaltaisesti vielä aikuisuudessakin. Tutkittavien puheenvuoroissa korostui etenkin kehityksellisen änkytyksen yhteys ruumiin ja kehon toiminnoista mielentoimintoihin. Tutkittavat kertoivat änkytyksen vaikutuksista minäkokemukseen, kuvaten erityisesti minäkuvan ja tunteiden kokemista. Lisäksi tutkittavat kuvasivat runsaasti kokemuksiaan kehityksellisen änkytyksen vaikutuksista suorituksiin ja osallistumiseen, painottuen henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin sekä keskeisiin elämänalueisiin. Tutkittavien puheenvuorojen perusteella kommunikointikumppanilla ja viestintätyylillä oli yhteys heidän viestintäkokemukseensa. Änkytyksen vaikutus opiskeluun ja työelämään nivoutui ajankohtaisuudessaan arkikokemukseksi. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että aikuisuudessa kehityksellisen änkytyksen aiheuttama psykososiaalinen haitta voi olla merkittävä.

Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla on mahdollista ymmärtää kehityksellistä änkytystä ja sen pitkittäisvaikutuksia paremmin. Tutkimus antaa puheterapeuteille ja aiheesta kiinnostuneille tutkijoille uutta näkökulmaa änkytyksen kuntoutuksen kehittämiseen, sillä tutkimus tuo esiin asiakkaan kokemuspohjaa. Lisäksi tutkimuksella on yhteiskunnallista merkitystä, sillä aitojen kokemusten tutkiminen ja jakaminen lisäävät yleistä tietoisuutta kehityksellisestä änkytyksestä.