”Maakunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta oma lentokenttä ja säännölliset vuorot ovat elinehto” : Maakuntalentoaseman vaikutus aluetalouteen
Sainio, Eveliina (2020)
Sainio, Eveliina
2020
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284217
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko lentoasemilla vaikutusta sijaintialueensa talouteen. Useissa maissa, Suomessakin, lentoasemat ovat suurilta osin valtio-omisteisia. Lentoasemien tukemiseen tai perustamiseen käytettyjen julkisten varojen taustalla käytetään usein perusteluna sitä, että lentoasema on hyödyllinen alueen taloudelle ja sen kehitykselle. Maailmalla tätä hyödyllisyyttä on tutkittu useassakin maassa, mutta Suomessa varsinaista tutkimustietoa argumentin taakse ei juurikaan löydy. Tämä tutkimus pyrkiikin aiemman ulkomaisen tutkimustiedon valossa vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Vaikuttaako maakuntalentoasema sijaintialueensa talouteen?
Tutkimus on kvantitatiivinen tilastoanalyysi, jonka aineistona käytetään Finavian tilastoja lentoasemien matkustajamääristä, Tilastokeskuksen tilastoja kuntien avainluvuista, sekä Kauppalehden Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän kautta keräämiä yritysmäärätilastoja. Tutkimuksen tarkastelu keskittyy kuuteen Suomen valtio-omisteiseen lentoasemaan, jotka sijaitsevat elinkeinorakenteiltaan eroavissa maakunnissa. Lisäksi jokaisesta maakunnasta valitaan vertailupariksi kunta, jolla ei sijaitse lentoasemaa. Aineiston analyysikeinona käytetään regressioanalyysia. Lentoasemien vaikutusta alueidensa talouteen tarkastellaan kolmesta taloudellisen aktiivisuuden näkökulmasta; kilpailukyky, työllisyys ja väestömäärä. Näitä pyritään selittämään lentoaseman olemassaololla, lentoaseman matkustajamäärillä sekä alueen saavutettavuudella.
Analysoidun aineiston perusteella lentoaseman vaikutus alueensa talouteen olisi melko vähäinen. Tutkimuksen perusteella onnistuttiin osoittamaan tilastollisesti merkittävää riippuvuutta ainoastaan suhteessa kilpailukykyyn ja väestömäärään. Aiemman tutkimuksen perusteella väestömäärän rooli alueen talouskasvussa on kuitenkin kohtuullisen merkittävä, joten löydöstä voidaan pitää maakuntalentoasemien merkityksellisyyden näkökulmasta mielenkiintoisena. Tutkimuksen tulokset työllisyyden ja matkustajamäärien suhteesta olivat ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa. Tämä ristiriita on jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että analyysissa ei käytetty esimerkiksi lentoaseman olemassaoloa yhtenä muuttujana. Tästä syystä vertailu lentoasemakuntien ja muiden kuntien välillä jää ohueksi. Täysi varmuus lentoasemien vaikutuksista voitaisiin saada vain käytännön tapaustutkimuksella.
Tutkimus on kvantitatiivinen tilastoanalyysi, jonka aineistona käytetään Finavian tilastoja lentoasemien matkustajamääristä, Tilastokeskuksen tilastoja kuntien avainluvuista, sekä Kauppalehden Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän kautta keräämiä yritysmäärätilastoja. Tutkimuksen tarkastelu keskittyy kuuteen Suomen valtio-omisteiseen lentoasemaan, jotka sijaitsevat elinkeinorakenteiltaan eroavissa maakunnissa. Lisäksi jokaisesta maakunnasta valitaan vertailupariksi kunta, jolla ei sijaitse lentoasemaa. Aineiston analyysikeinona käytetään regressioanalyysia. Lentoasemien vaikutusta alueidensa talouteen tarkastellaan kolmesta taloudellisen aktiivisuuden näkökulmasta; kilpailukyky, työllisyys ja väestömäärä. Näitä pyritään selittämään lentoaseman olemassaololla, lentoaseman matkustajamäärillä sekä alueen saavutettavuudella.
Analysoidun aineiston perusteella lentoaseman vaikutus alueensa talouteen olisi melko vähäinen. Tutkimuksen perusteella onnistuttiin osoittamaan tilastollisesti merkittävää riippuvuutta ainoastaan suhteessa kilpailukykyyn ja väestömäärään. Aiemman tutkimuksen perusteella väestömäärän rooli alueen talouskasvussa on kuitenkin kohtuullisen merkittävä, joten löydöstä voidaan pitää maakuntalentoasemien merkityksellisyyden näkökulmasta mielenkiintoisena. Tutkimuksen tulokset työllisyyden ja matkustajamäärien suhteesta olivat ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa. Tämä ristiriita on jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että analyysissa ei käytetty esimerkiksi lentoaseman olemassaoloa yhtenä muuttujana. Tästä syystä vertailu lentoasemakuntien ja muiden kuntien välillä jää ohueksi. Täysi varmuus lentoasemien vaikutuksista voitaisiin saada vain käytännön tapaustutkimuksella.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7052]