Mediailmiön rakentuminen verkkouutisoinnissa: Case Mörkö-Marko
Selkämaa, Saara (2020)
2020
Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Journalism and Media Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284222
Tiivistelmä
Tutkielmassa olen tutkinut mediailmiön rakentumista verkkouutisoinnissa käyttäen tapaustutkimuksena kevään 2019 jääkiekon maailmanmestaruuteen liittynyttä Mörkö-Marko-ilmiötä. Mediailmiön määritelmän kannalta keskeistä oli, että se rakentui sekä sosiaalisessa mediassa että osana uutismediaa.
Aikaisempi tutkimus liittyen mediailmiöihin oli melko suppeaa, joten tämän tutkimuk-sen keskeisenä tavoitteena oli hahmottaa mediailmiön rakentumista osana verkkouu-tisointia ja mahdollisesti luoda uutta teoriaa liittyen mediailmiöihin. Mörkö-Marko-ilmiö ilmensi hyvin mediailmiötä, joka rakentui verkkouutisoinnissa ja sosiaalisessa mediassa, sekä näiden ja yleisön välisessä suhteessa. Kyseessä oli merkittävä urheilu-tapahtuma ja siihen liittynyt juhlinta, mikä lähtökohtaisesti vaikutti myönteisesti me-diailmiön rakentumiseen.
Tutkielmassa menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä grounded theory -tutkimusta, joka on käytetty sisällön erittelyn ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen aineisto koostui 131 verkkouutisesta, jotka oli kerätty Ilta-Sanomista, Yleltä ja Lempäälän-Vesilahden sanomista aikavälillä 10.5.2019–2.6.2019.
Mörkö-Marko-ilmiö rakentui urheilusankaruuden ja kansallisuuden teemojen ympäril-le, jossa mediat käyttivät aktiivisesti apuna mediahuomion kasvattamisen keinoja, kuten alentunutta uutiskynnystä ja imitointia. Kansallisuus näkyi erityisesti kansallisen identiteetin rakentumisena, yhteisöllisyyden muodostumisena sekä ilmiön sitomisella osaksi suomalaista kulttuuria. Urheilusankaruus rakentui sankarin tekojen ja luonteen pohjalta.
Mediailmiön rakentumisen kannalta mediahuomion kasvattamisen keinot ovat keski-össä, sillä ilmiö vaatii näkyvyyttä. Yleistetysti mediailmiön rakentumisesta voidaan tämän tutkimuksen pohjalta todeta, että se vaatii merkityksellisyyttä ja samaistumi-sen kohteen. Merkityksellisyydellä luodaan tunneside ilmiön aiheeseen, jolloin se joko hyväksytään osaksi identiteettiä tai torjutaan siitä. Ilmiössä täytyy olla myös jotain samaistuttavaa, jotta yksilöt identifioituvat siihen ja osallistuvat ilmiön rakentami-seen.
Aikaisempi tutkimus liittyen mediailmiöihin oli melko suppeaa, joten tämän tutkimuk-sen keskeisenä tavoitteena oli hahmottaa mediailmiön rakentumista osana verkkouu-tisointia ja mahdollisesti luoda uutta teoriaa liittyen mediailmiöihin. Mörkö-Marko-ilmiö ilmensi hyvin mediailmiötä, joka rakentui verkkouutisoinnissa ja sosiaalisessa mediassa, sekä näiden ja yleisön välisessä suhteessa. Kyseessä oli merkittävä urheilu-tapahtuma ja siihen liittynyt juhlinta, mikä lähtökohtaisesti vaikutti myönteisesti me-diailmiön rakentumiseen.
Tutkielmassa menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä grounded theory -tutkimusta, joka on käytetty sisällön erittelyn ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen aineisto koostui 131 verkkouutisesta, jotka oli kerätty Ilta-Sanomista, Yleltä ja Lempäälän-Vesilahden sanomista aikavälillä 10.5.2019–2.6.2019.
Mörkö-Marko-ilmiö rakentui urheilusankaruuden ja kansallisuuden teemojen ympäril-le, jossa mediat käyttivät aktiivisesti apuna mediahuomion kasvattamisen keinoja, kuten alentunutta uutiskynnystä ja imitointia. Kansallisuus näkyi erityisesti kansallisen identiteetin rakentumisena, yhteisöllisyyden muodostumisena sekä ilmiön sitomisella osaksi suomalaista kulttuuria. Urheilusankaruus rakentui sankarin tekojen ja luonteen pohjalta.
Mediailmiön rakentumisen kannalta mediahuomion kasvattamisen keinot ovat keski-össä, sillä ilmiö vaatii näkyvyyttä. Yleistetysti mediailmiön rakentumisesta voidaan tämän tutkimuksen pohjalta todeta, että se vaatii merkityksellisyyttä ja samaistumi-sen kohteen. Merkityksellisyydellä luodaan tunneside ilmiön aiheeseen, jolloin se joko hyväksytään osaksi identiteettiä tai torjutaan siitä. Ilmiössä täytyy olla myös jotain samaistuttavaa, jotta yksilöt identifioituvat siihen ja osallistuvat ilmiön rakentami-seen.