Sosiaalisia tarpeita tukevat tekijät yhteisöasumisen kommentoinnissa

Abstract

Sosiaalisten tarpeiden vaikutus psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme on suurempi kuin moni olettaa. Yhteisöasuminen on yksi tapa tukea sosiaalisten tarpeiden eri osa alueita arjessa. Kehittyvä asumistrendi on tutkimisen arvoinen, sillä parhaimmillaan se lieventää sosiaalisiin tarpeisiin liittyvien käytännön ongelmien lisäksi myös ekologisia, taloudellisia ja väestörakenteellisia haasteita.

Tässä tutkimuksessa olen teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta tutkinut sitä, millaiset tekijät yhteisöasumisesta kuulevien ihmisten mukaan tukisivat sosiaalisia tarpeita. Käytän analyyttisenä viitekehyksenä teoriasynteesiä viidestä tunnetusta sosiaalisten tarpeiden teoriasta. Määrittelen sosiaaliset tarpeet teoriasynteesissä kolmeksi tarveulottuvuudeksi. Nämä tarveulottuvuudet ovat tunne kuulumisesta ryhmään, tuen antaminen ja saaminen sekä merkityksellisyys muille ihmisille. Aineistonani on kuuden YouTubessa julkaistun cohousing-muotoista yhteisöasumisaiheista esittelevän videon kommentteja, joita lopulliseen analyysiin valikoitui 260 kappaletta. Aineisto luonnollinen, julkinen ja kansainvälinen.

Sosiaalisia tarpeita tukevia tekijöitä ilmaistiin aineistossa monipuolisesti ja tulokset vastasivat muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten tuloksia. Kaikki kolme sosiaalisen tarpeen ulottuvuutta löytyivät aineistosta ja niihin perustuvat sosiaalisia tarpeita tukevat tekijät jaoin kymmeneen eri luokkaan. Kuulumisen tunnetta tukevat tekijät toistuivat aineistossa selkeimpinä ja enemmistönä, kun puolestaan merkityksellisyyden tunnetta tukevia tekijöitä ilmaistiin epäsuoremmin ja vähiten. Tuen antamiseen ja saamiseen liittyvät kommentit erottuivat selkeimmin, kun muiden sosiaalisten tarpeiden osalta kommentit olivat enemmän toisistaan riippuvaisia. Kommenteissa toistuvissa tekijöissä esiintyi sekä konkreettisia että emotionaalisia tapoja tukea sosiaalisten tarpeiden ulottuvuuksia. Eniten kommenteissa toistuivat omaan perheeseen ja yksityisyyteen liittyvät aiheet. Saman sosiaalisia tarpeita tukevan tekijän suhteen oli erimielisyyttä siitä, löytyykö sitä yhteisöasumiskontekstista. Samaa tarvetta käytettiin sekä yhteisöasumisen toimivuuden perustelemiseen, että sen vastustamiseen.

Jatkossa tutkimukseni tuloksia voi hyödyntää yhteisöasumisen kehittämisessä mahdollistamalla asuinyhteisön arjessa eri sosiaalisia tarpeita tukevia tekijöitä. Lisäksi yhteisöasumisesta tiedottaessa olisi selittää miten yhteisöasuminen vaikuttaa perheeseen ja yksityisyyteen liittyviin tekijöihin väärien ennakkoluulojen vähentämiseksi.