Työssä käytetyn sosiaalisen median ja työn imun yhteys organisaatioidentifioitumiseen
Rintamäki, Ella (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284177
Tiivistelmä
Työelämä muuttuu jatkuvasti yhteiskunnan kehityksen, uusien sukupolvien ja yllättävien tilanteiden johdosta, mikä haastaa myös organisaatioidentifioitumista. Organisaatioidentifioitumisella tarkoitetaan organisaation jäsenten välistä sidosten luomista, säilymistä ja muuttumista. Lisäksi se on yksilön kokemaa yhteenkuuluvuuden tunnetta organisaation sosiaalisen kokonaisuuden kanssa. Organisaatioon identifioituneet työntekijät kokevat velvollisuutta pysyä osana organisaatiota. Lisäksi organisaatioidentifioituminen lisää tavoitteellisuutta ja vaikuttaa työn tuloksiin. Identifioituminen on siis tärkeää yksilön, mutta myös yritysten kannalta.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten työssä käytetty sosiaalinen media ja työn imu ovat yhteydessä organisaatioidentifioitumiseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalisen identiteetin teoria. Teoria selittää hyvin identifioitumisessa tapahtuvaa ilmiötä. Lisäksi teoria korostaa, että identifioituminen on sekä kognitiivinen että vuorovaikutuksellinen ryhmäprosessi.
Tutkielman aineistona on Työsuojelurahaston rahoittaman Ammatillinen sosiaalisen median käyttö ja nuorten aikuisten työn imu -tutkimushankkeen keräämä kyselyaineisto (N=1817) suomalaisista työssäkäyvistä henkilöistä. Aineiston kyselyyn vastanneet ovat 18–65-vuotiaita, joista naisia on 46,8 prosenttia. Tutkimuksen taustamuuttujina ovat ikä, sukupuoli ja koulutus. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään lineaarista regressionanalyysia.
Tulosten mukaan sosiaalisen median käyttö ja työ imun kokemus olivat positiivisessa yhteydessä organisaatioidentifioitumiseen. Naiset ja nuoret vastaajat kokivat korkeampaa identifioitumista organisaatioon. Korkea koulutus oli sen sijaan yhteydessä heikompaan organisaatioidentifioitumiseen. Tutkimuksen tulokset olivat pääsääntöisesti linjassa aikaisemman tutkimuksen ja kirjallisuuden kanssa, lukuun ottamatta ikään liittyvää tulosta. Työelämän muutoksien johdosta voisi ajatella, että identifioituminen organisaatioon vähenee. Sosiaalisen median ja voimavarojen, kuten työn imun, avulla organisaatioidentifioitumista voidaan kokea kuitenkin myös tulevaisuudessa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten työssä käytetty sosiaalinen media ja työn imu ovat yhteydessä organisaatioidentifioitumiseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalisen identiteetin teoria. Teoria selittää hyvin identifioitumisessa tapahtuvaa ilmiötä. Lisäksi teoria korostaa, että identifioituminen on sekä kognitiivinen että vuorovaikutuksellinen ryhmäprosessi.
Tutkielman aineistona on Työsuojelurahaston rahoittaman Ammatillinen sosiaalisen median käyttö ja nuorten aikuisten työn imu -tutkimushankkeen keräämä kyselyaineisto (N=1817) suomalaisista työssäkäyvistä henkilöistä. Aineiston kyselyyn vastanneet ovat 18–65-vuotiaita, joista naisia on 46,8 prosenttia. Tutkimuksen taustamuuttujina ovat ikä, sukupuoli ja koulutus. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään lineaarista regressionanalyysia.
Tulosten mukaan sosiaalisen median käyttö ja työ imun kokemus olivat positiivisessa yhteydessä organisaatioidentifioitumiseen. Naiset ja nuoret vastaajat kokivat korkeampaa identifioitumista organisaatioon. Korkea koulutus oli sen sijaan yhteydessä heikompaan organisaatioidentifioitumiseen. Tutkimuksen tulokset olivat pääsääntöisesti linjassa aikaisemman tutkimuksen ja kirjallisuuden kanssa, lukuun ottamatta ikään liittyvää tulosta. Työelämän muutoksien johdosta voisi ajatella, että identifioituminen organisaatioon vähenee. Sosiaalisen median ja voimavarojen, kuten työn imun, avulla organisaatioidentifioitumista voidaan kokea kuitenkin myös tulevaisuudessa.