Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Sukupuolittunut vihapuhe

Keskilammi, Nelli (2020)

 
Avaa tiedosto
KeskilammiNelli.pdf (231.4Kt)
Lataukset: 



Keskilammi, Nelli
2020

Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-08
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284165
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan lainopin keinoin rikoslain 11:10 kiihottaminen kansanryhmää vastaan -säännöksen rinnastuslausekkeen sovellettavuutta sukupuoleen, kun kyseessä on sukupuolittunut vihapuhe. Säännöksen avoimuus mahdollistaa normin joustavuuden, mutta perustuslain 8 § rikosoikeudellinen laillisuusperiaate rajoittaa säännöksen tulkinnanvaraisuutta ja tosiasiallista harkintamarginaalia. Tutkielmassa vihapuheen ja sananvapauden suhdetta, sekä sukupuoleen kohdistuvan vihapuheen kriminalisointia tutkitaan lainsäädännön ja sen esitöiden, oikeuskirjallisuuden ja oikeustapausten avulla.

Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä, jonka vuoksi vihapuhe ei ole sananvapaudella suojattua ilmaisua. Vihapuheen käsitteen yleiskielisyyden vuoksi on haastavaa kuvata rajanvetoa siitä, millainen kielellinen ilmaisu on sananvapaudella suojattua ja millainen on rikoslaissa kriminalisoitua puhetta. Perusoikeudet pyritään kuitenkin toteuttamaan täysimääräisesti niin pitkälle, kun ne eivät loukkaa toisen ihmisen tai ryhmän perusoikeuksia. Vihapuhe voi toimia ensiaskeleena fyysisiin väkivallantekoihin, jonka vuoksi lainsäädännöllisin keinoin on mahdollista suojella erilaisia oikeushyviä. Sukupuoli oikeushyvänä on kuitenkin kiistanalainen kriminalisointien taustalla, sillä rikoslain toivottaisiin olevan sukupuolineutraali.

Tutkielman perusteella tultiin siihen tulokseen, että rikosoikeudellinen laillisuusperiaate asettaa korkean kynnyksen säännöksen soveltamiselle sukupuoleen kohdistuneissa rikoksissa. Säännös suojaa nykylainsäädännön valossa poikkeavaa sukupuolen ilmaisua ja sukupuoli-identiteettiä, mutta sen suojaa ei ole ulotettu koskemaan valtaväestöä. Tähän vaikuttaa vahvasti säännöksen esitöissä asetettu tavoite suojella yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevia vähemmistöjä, jolloin juridiset sukupuolet eivät ole sovellettavissa suojan piiriin. Säännöksen sovellettavuuden laajentaminen koskemaan sekä vähemmistöön, että valtaväestöön kuuluvia sukupuolia vaatisi lainmuutoksen, jossa sukupuoli sellaisenaan asetettaisiin säännöksen suojan piiriin.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [10984]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste