Etiikan teoriat ja sidosryhmänäkökulma johtajien moraalisessa päätöksenteossa
Luoto, Anna (2020)
Luoto, Anna
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284162
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee suomalaisten yritysjohtajien moraalista päätöksentekoa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritysjohtajat perustelevat moraalista päätöksentekoaan. Lisäksi halutaan selvittää, mitä viitteitä etiikan teorioista johtajien perustelut päätöksenteolleen sisältävät sekä miten johtajat huomioivat perusteluissaan sidosryhmänäkökulman.
Aihealueena johtajien moraalinen päätöksenteko on tärkeä ja mielenkiintoinen, sillä johtajien tekemillä päätöksillä on usein laajamittaista vaikutusta paitsi yrityksen omaan toimintaan, myös sen sidosryhmiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Eettisyyteen ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvän tietoisuuden kasvettua erityisesti viime vuosina, on myös yrityksissä tehtävään päätöksentekoon alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yrityksen toimien kyseenalaistaminen ei ole enää ainoastaan aktivistien vastuulla, vaan myös yritysten muut sidosryhmät ovat heränneet aiheen pariin. Koska nimenomaan johtajat ovat yrityksissä se taho, josta päätöksenteko on yleensä lähtöisin, on erityisesti heidän päätöksentekonsa sidosryhmien huomion kohteena. Johtajien moraalinen päätöksenteko kiinnostaa myös akateemista maailmaa ja aihealuetta onkin tutkittu paljon eri näkökulmista. Lisätutkimukselle on kuitenkin edelleen tarvetta johtajien moraalista päätöksentekoa koskevan ymmärryksen syventämiseksi ja johtajien päätöksenteon kehittämiseksi.
Yrityksissä tapahtuvaan moraaliseen päätöksentekoon liittyen uutisotsikoissa ovat yleensä esillä suuret yritysskandaalit. Valtaosa johtajien moraalisesta päätöksenteosta liittyy kuitenkin arkipäiväisempiin tilanteisiin yritystoiminnassa. Tässä tutkimuksessa johtajien päätöksentekoa tarkastellaan neljän heille esitetyn moraalisen dilemman yhteydessä. Moraaliset dilemmat ovat tässä tapauksessa moraalisen valinnan sisältäviä päätöksentekotilanteita, joilla on huomattavaa vaikutusta yrityksen sidosryhmiin. Dilemmat liittyvät päätöksentekotilanteisiin, jollaisia johtajien voidaan olettaa kohtaavan työssään.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat moraaliseen päätöksentekoon liittyvä teoria, normatiivisen etiikan teoriat sekä sidosryhmäteoria. Tutkimuksen kohderyhmän kuuluvat suurten suomalaisten teollisuusyritysten toimitusjohtajat. Tutkimus toteutettiin johtajille suunnatulla kyselytutkimuksella, ja vastaukset analysoitiin laadullisella tutkimusmenetelmällä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen avulla havaittiin, että johtajat perustelevat moraalista päätöksentekoaan ennen kaikkea yrityksen taloudellisella edulla. Vallitseva näkökulma on näin ollen niin sanottu perinteinen näkökulma, jossa voiton tuottaminen nähdään yrityksen toiminnan pääasiallisena tavoitteena. Taloudellisen menestyksen tavoitteluun ei kuitenkaan pääosin olla valmiita esimerkiksi lain tai muiden velvollisuuksien kuten moraaliperiaatteiden rikkomisen kustannuksella. Etiikan näkökulmasta päätöksenteossa korostuu tilannesidonnainen moraalikäsitys, joka viittaa relativismiin pohjautuvaan päätöksentekoon. Päätös, joka yhdessä tilanteessa nähdään moraalisesti oikeutettuna, ei siis välttämättä ole sitä toisaalla.
Sidosryhmien osalta johtajien päätöksenteossa on havaittavissa yrityksen taloudelliseen etuun keskittymisen kautta osakkeenomistajien etujen korostamista yli muiden sidosryhmien etujen. Myös muiden sidosryhmien kohdalla päätöksentekoa arvioidaan usein nimenoman taloudellisesta näkökulmasta. Johtajien päätöksenteossa on paikoin havaittavissa viitteitä myös niin sanotuista pehmeämmistä arvoista, kuten suhteiden vaalimisesta ja oman verkoston jäsenistä huolehtimisesta, mutta pääosin vallalla on silti taloudellisiin etuihin keskittyvä näkökulma.
Aihealueena johtajien moraalinen päätöksenteko on tärkeä ja mielenkiintoinen, sillä johtajien tekemillä päätöksillä on usein laajamittaista vaikutusta paitsi yrityksen omaan toimintaan, myös sen sidosryhmiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Eettisyyteen ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvän tietoisuuden kasvettua erityisesti viime vuosina, on myös yrityksissä tehtävään päätöksentekoon alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yrityksen toimien kyseenalaistaminen ei ole enää ainoastaan aktivistien vastuulla, vaan myös yritysten muut sidosryhmät ovat heränneet aiheen pariin. Koska nimenomaan johtajat ovat yrityksissä se taho, josta päätöksenteko on yleensä lähtöisin, on erityisesti heidän päätöksentekonsa sidosryhmien huomion kohteena. Johtajien moraalinen päätöksenteko kiinnostaa myös akateemista maailmaa ja aihealuetta onkin tutkittu paljon eri näkökulmista. Lisätutkimukselle on kuitenkin edelleen tarvetta johtajien moraalista päätöksentekoa koskevan ymmärryksen syventämiseksi ja johtajien päätöksenteon kehittämiseksi.
Yrityksissä tapahtuvaan moraaliseen päätöksentekoon liittyen uutisotsikoissa ovat yleensä esillä suuret yritysskandaalit. Valtaosa johtajien moraalisesta päätöksenteosta liittyy kuitenkin arkipäiväisempiin tilanteisiin yritystoiminnassa. Tässä tutkimuksessa johtajien päätöksentekoa tarkastellaan neljän heille esitetyn moraalisen dilemman yhteydessä. Moraaliset dilemmat ovat tässä tapauksessa moraalisen valinnan sisältäviä päätöksentekotilanteita, joilla on huomattavaa vaikutusta yrityksen sidosryhmiin. Dilemmat liittyvät päätöksentekotilanteisiin, jollaisia johtajien voidaan olettaa kohtaavan työssään.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat moraaliseen päätöksentekoon liittyvä teoria, normatiivisen etiikan teoriat sekä sidosryhmäteoria. Tutkimuksen kohderyhmän kuuluvat suurten suomalaisten teollisuusyritysten toimitusjohtajat. Tutkimus toteutettiin johtajille suunnatulla kyselytutkimuksella, ja vastaukset analysoitiin laadullisella tutkimusmenetelmällä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen avulla havaittiin, että johtajat perustelevat moraalista päätöksentekoaan ennen kaikkea yrityksen taloudellisella edulla. Vallitseva näkökulma on näin ollen niin sanottu perinteinen näkökulma, jossa voiton tuottaminen nähdään yrityksen toiminnan pääasiallisena tavoitteena. Taloudellisen menestyksen tavoitteluun ei kuitenkaan pääosin olla valmiita esimerkiksi lain tai muiden velvollisuuksien kuten moraaliperiaatteiden rikkomisen kustannuksella. Etiikan näkökulmasta päätöksenteossa korostuu tilannesidonnainen moraalikäsitys, joka viittaa relativismiin pohjautuvaan päätöksentekoon. Päätös, joka yhdessä tilanteessa nähdään moraalisesti oikeutettuna, ei siis välttämättä ole sitä toisaalla.
Sidosryhmien osalta johtajien päätöksenteossa on havaittavissa yrityksen taloudelliseen etuun keskittymisen kautta osakkeenomistajien etujen korostamista yli muiden sidosryhmien etujen. Myös muiden sidosryhmien kohdalla päätöksentekoa arvioidaan usein nimenoman taloudellisesta näkökulmasta. Johtajien päätöksenteossa on paikoin havaittavissa viitteitä myös niin sanotuista pehmeämmistä arvoista, kuten suhteiden vaalimisesta ja oman verkoston jäsenistä huolehtimisesta, mutta pääosin vallalla on silti taloudellisiin etuihin keskittyvä näkökulma.