Opintojen ohella työssä käyvien opiskelijoiden palautumisen keinot ja kokemukset
Valtonen, Rosanna (2020)
Valtonen, Rosanna
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284147
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opintojen ohella työssä käyvien opiskelijoiden palautumista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia keinoja opiskelijoilla on palautua yhdistetystä työ- ja opiskelustressistä ja miten opiskelijat kokevat palautumisen. Nykyajan työelämä on psyykkisesti kuormittavaa ja mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen, joten palautumisella on oleellinen merkitys hyvinvoinnin kannalta. Puutteellinen palautuminen voi johtaa stressikuormituksen kasvamiseen ja pitkällä aikavälillä terveysongelmiin. Palautumista on aikaisemmin tutkittu enimmäkseen kokoaikaisen työnteon näkökulmasta, joten tässä tutkielmassa palautumisen tutkimusta laajennettiin osa-aikaisesti työskenteleviin opiskelijoihin.
Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin työhyvinvoinnin malleja ja teorioita palautumisesta. Laajoina taustateorioina olivat ponnistelujen ja palautumisen malli sekä voimavarojen säilyttämisen teoria. Palautumisen kokemuksia tarkasteltiin neljän psykologisen mekanismin kautta, joita ovat psykologinen työstä irrottautuminen, rentoutuminen, kontrolli ja taidonhallintakokemukset. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020 haastattelemalla opintojensa ohella työskenteleviä yliopisto-opiskelijoita. Aineisto koostui viidestä yksilöhaastattelusta, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analyysikehikko muodostui ponnistelujen ja palautumisen mallia sekä voimavarojen säilyttämisen teoriaa mukailevista yläluokista, ja psykologisten mekanismien alaluokista. Alaluokiksi lisättiin myös uni ja aikapula.
Analyysin perusteella aikapula kehysti haastateltavien elämää ja kietoutui palautumisen kokemuksiin. Aineistossa oli jokaista psykologista mekanismia mukailevia palautumisen keinoja ja kokemuksia. Psykologista irrottautumista koettiin esimerkiksi urheillessa ja ystäviä nähdessä, ja rentoutumista televisiota katsellessa. Kontrolli toteutui aikatauluttamisen avulla ja taidonhallintakokemuksia saatiin urheiluharrastuksissa. Erityisesti psykologista irrottautumista ja kontrollia mukailevat palautumisen keinot olivat haastateltaville tärkeitä, ja myös rentoutumismekanismia mukailevat palautumisen keinot koettiin oleellisiksi. Taidonhallintakokemusten merkitys palautumiselle jäi sen sijaan pienemmäksi. Uni oli tärkeä palautumisen edistäjä ja voimavara haastateltaville, mutta sen määrä jäi välillä vähäiseksi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opintojen ohella työssä käyvien opiskelijoiden palautuminen ei aina ole helppoa ja sitä kehystää usein aikapula. Aikapulasta huolimatta opiskelijoilla on monia palautumisen keinoja, joilla he ylläpitävät hyvinvointiaan.
Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin työhyvinvoinnin malleja ja teorioita palautumisesta. Laajoina taustateorioina olivat ponnistelujen ja palautumisen malli sekä voimavarojen säilyttämisen teoria. Palautumisen kokemuksia tarkasteltiin neljän psykologisen mekanismin kautta, joita ovat psykologinen työstä irrottautuminen, rentoutuminen, kontrolli ja taidonhallintakokemukset. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020 haastattelemalla opintojensa ohella työskenteleviä yliopisto-opiskelijoita. Aineisto koostui viidestä yksilöhaastattelusta, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analyysikehikko muodostui ponnistelujen ja palautumisen mallia sekä voimavarojen säilyttämisen teoriaa mukailevista yläluokista, ja psykologisten mekanismien alaluokista. Alaluokiksi lisättiin myös uni ja aikapula.
Analyysin perusteella aikapula kehysti haastateltavien elämää ja kietoutui palautumisen kokemuksiin. Aineistossa oli jokaista psykologista mekanismia mukailevia palautumisen keinoja ja kokemuksia. Psykologista irrottautumista koettiin esimerkiksi urheillessa ja ystäviä nähdessä, ja rentoutumista televisiota katsellessa. Kontrolli toteutui aikatauluttamisen avulla ja taidonhallintakokemuksia saatiin urheiluharrastuksissa. Erityisesti psykologista irrottautumista ja kontrollia mukailevat palautumisen keinot olivat haastateltaville tärkeitä, ja myös rentoutumismekanismia mukailevat palautumisen keinot koettiin oleellisiksi. Taidonhallintakokemusten merkitys palautumiselle jäi sen sijaan pienemmäksi. Uni oli tärkeä palautumisen edistäjä ja voimavara haastateltaville, mutta sen määrä jäi välillä vähäiseksi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opintojen ohella työssä käyvien opiskelijoiden palautuminen ei aina ole helppoa ja sitä kehystää usein aikapula. Aikapulasta huolimatta opiskelijoilla on monia palautumisen keinoja, joilla he ylläpitävät hyvinvointiaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]