Digitaaliset oppimisvälineet osana lukiolaisten oppimista: Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiolaisten kokemuksia digitaalisten oppimisvälineiden käytöstä
Kar, Aadrita (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284142
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka lukiolaiset kokevat digitaaliset oppimisvälineet osana oppimistaan. Digitaalisilla oppimisvälineillä tarkoitetaan tutkimuksessa lukio-opetuksessa yleisimmin käytettyjä elektronisia laitteita, ohjelmistoja ja sovelluksia. Tutkimuksessa määritellään, mitä digitalisoituminen merkitsee yhteiskunnassa ja opetusmaailmassa. Lisäksi käsitellään digitaalisen oppimisen lähtökohtia, lukio-opetuksessa käytettäviä eri digitaalisia oppimisvälineitä ja sen opetuskäytöstä saatuja tuloksia.
Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat vuonna 2015 voimaan tulleet lukion opetussuunnitelman perusteet ja Helsingin kaupungin vuosien 2016-2019 opetuksen digitalisaatio-ohjelma. Vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteissa on asetettu, että lukio-opiskelijoita tulisi ohjata käyttämään digitaalisia oppimisvälineitä opinnoissaan. Lisäksi on kehotettu tiedonhankintataitojen monipuolistamista, eri muodoissa esitetyn tiedon uudenlaista arviointia ja uuden tiedon tuottamista ja jakamista. Helsingin kaupungin vuosien 2016-2019 opetuksen digitalisaatio-ohjelmassa on pyritty opetuksen ilmiöpohjaisuuteen ja laaja-alaiseen ja yhteisölliseen oppimiseen digiteknologian edistämänä. Lisäksi ohjelman tavoitteena on ollut ylioppilastutkinnon sähköistäminen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuussa 2019 Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa verkkopohjaisella kyselytutkimuksella, jossa kysyttiin ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kokemuksia digitaalisten oppimisvälineiden käytöstä ja ajatuksia digitalisoitumisesta ja nykyisenmuotoisesta lukiokoulutuksesta. Kysely koostui monivalinta- ja avokysymyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 47 henkilöä anonyymisti. Aineiston monivalintakysymyksiä analysoitiin yksinkertaisten frekvenssitaulukoiden ja kuvioiden avulla sanallisesti, ja avokysymysten tuottamia vastauksia aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittavat, että digitaaliset oppimisvälineet ovat tulleet lukiolaisille tutuiksi ja niiden opetuksellinen käyttö on ollut tavoitteellista sähköistä ylioppilastutkintoa ajatellen. Lukio- opetuksen digitalisoitumisen positiivisina puolina koetaan esimerkiksi sähköisten oppikirjojen kätevyys ja niiden tarjoamat lisäominaisuudet. Tosin lukiolaiset myös kokevat digitaalisia oppimisvälineitä ongelmallisina omaa oppimistaan ajatellen. Esimerkiksi kyselyyn vastaajista reilusti yli puolet koki oppivansa paremmin matematiikan tunneilla tehdessään tehtäviä paperille kuin käyttämällä opetuksessa edellytettyjä ohjelmistoja. Lisäksi lukiolaisilla on esiintynyt ongelmia lukio- opintoihin sopivan tietokoneen löytämisessä. Digitaaliset oppimisvälineet ovat siis mahdollistaneet sekä uudenlaisia oppimistapoja että herättäneet kysymyksiä oppimisen heikentymisestä.
Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat vuonna 2015 voimaan tulleet lukion opetussuunnitelman perusteet ja Helsingin kaupungin vuosien 2016-2019 opetuksen digitalisaatio-ohjelma. Vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteissa on asetettu, että lukio-opiskelijoita tulisi ohjata käyttämään digitaalisia oppimisvälineitä opinnoissaan. Lisäksi on kehotettu tiedonhankintataitojen monipuolistamista, eri muodoissa esitetyn tiedon uudenlaista arviointia ja uuden tiedon tuottamista ja jakamista. Helsingin kaupungin vuosien 2016-2019 opetuksen digitalisaatio-ohjelmassa on pyritty opetuksen ilmiöpohjaisuuteen ja laaja-alaiseen ja yhteisölliseen oppimiseen digiteknologian edistämänä. Lisäksi ohjelman tavoitteena on ollut ylioppilastutkinnon sähköistäminen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuussa 2019 Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa verkkopohjaisella kyselytutkimuksella, jossa kysyttiin ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kokemuksia digitaalisten oppimisvälineiden käytöstä ja ajatuksia digitalisoitumisesta ja nykyisenmuotoisesta lukiokoulutuksesta. Kysely koostui monivalinta- ja avokysymyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 47 henkilöä anonyymisti. Aineiston monivalintakysymyksiä analysoitiin yksinkertaisten frekvenssitaulukoiden ja kuvioiden avulla sanallisesti, ja avokysymysten tuottamia vastauksia aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittavat, että digitaaliset oppimisvälineet ovat tulleet lukiolaisille tutuiksi ja niiden opetuksellinen käyttö on ollut tavoitteellista sähköistä ylioppilastutkintoa ajatellen. Lukio- opetuksen digitalisoitumisen positiivisina puolina koetaan esimerkiksi sähköisten oppikirjojen kätevyys ja niiden tarjoamat lisäominaisuudet. Tosin lukiolaiset myös kokevat digitaalisia oppimisvälineitä ongelmallisina omaa oppimistaan ajatellen. Esimerkiksi kyselyyn vastaajista reilusti yli puolet koki oppivansa paremmin matematiikan tunneilla tehdessään tehtäviä paperille kuin käyttämällä opetuksessa edellytettyjä ohjelmistoja. Lisäksi lukiolaisilla on esiintynyt ongelmia lukio- opintoihin sopivan tietokoneen löytämisessä. Digitaaliset oppimisvälineet ovat siis mahdollistaneet sekä uudenlaisia oppimistapoja että herättäneet kysymyksiä oppimisen heikentymisestä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]