Luonnonkatastrofien keskellä: Luonnonkatastrofitapahtumien kehitys ja niiden vaikutus jälleenvakuutusyhtiön korvauskustannuksiin
Salminen, Sanna-Maria (2020)
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284130
Tiivistelmä
Katastrofit ovat aina herättäneet erityistä kiinnostusta maailmalla. Ilmastonmuutos on vain lisännyt tätä kiinnostusta, etenkin luonnonkatastrofeja kohtaan. Tästä huolimatta ymmärrys, miten luonnonkatastrofit vaikuttavat jälleenvakuutusalalla, on ollut suhteellisen heikkoa.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja siinä pyrittiin etsimään vastauksia kahteen tutkimusongelmaan. Tutkimuksen tarkoitus oli selittää, miten luonnonkatastrofitapahtumien määrät ovat kehittäneet. Aineistona hyödynnettiin NatCatSERVICE-tietokannan tilastoidut lukumäärät luonnonkatastrofitapahtumista. Kehitystä arvioitiin korrelaatio- ja regressioanalyysin avulla ja kuvailevia tilastoja tutkimalla.
Luonnonkatastrofien kehityksen analysoinnin jälkeen tämän tutkimuksen toinen tarkoitus oli auttaa ymmärtämään, miten tämä kehitys on vaikuttanut globaalisti toimivan jälleenvakuutusyhtiön korvauskustannusten vaihteluun. Tutkimusaineistoon on kerätty sen selvittämiseksi myös jälleenvakuutusyhtiön vuosittaiset korvauskustannukset. Vaikutusta analysoitiin jälleen korrelaatio- ja regresssioanalyysin avulla ja tuloksia vertailtiin globaalien vakuutettujen tappioiden kanssa tehtyyn vastaavaan analyysiin.
Tutkimustulosten perusteella luonnonkatastrofien lukumäärällinen kehitys on ollut nousevaa niin katastrofiluokittain kuin eri maanosissa. Toisaalta katastrofaalisten luonnonkatastrofien kehitys on ollut maltillisempaa, eikä merkittävää nousua tässä muuttujassa näkynyt. Kuitenkin tutkimustulosten mukaan tämä luonnonkatastrofien lukumäärien kasvu ei ole vaikuttanut merkitsevästi jälleenvakuuttajan korvauskustannusten kehitykseen. Yhteyttä korvauskustannusten kehityksellä ja katastrofien lukumäärän kasvua ei myöskään voinut selittää maantieteellisin eroin. Tulosten perusteella on syytä olettaa, että jälleenvakuutusalalla pitkään toimiva yhtiö on pystynyt välttymään merkittäviltä katastrofivahingoilta erilaisin riskienhallinnallisin keinoin.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja siinä pyrittiin etsimään vastauksia kahteen tutkimusongelmaan. Tutkimuksen tarkoitus oli selittää, miten luonnonkatastrofitapahtumien määrät ovat kehittäneet. Aineistona hyödynnettiin NatCatSERVICE-tietokannan tilastoidut lukumäärät luonnonkatastrofitapahtumista. Kehitystä arvioitiin korrelaatio- ja regressioanalyysin avulla ja kuvailevia tilastoja tutkimalla.
Luonnonkatastrofien kehityksen analysoinnin jälkeen tämän tutkimuksen toinen tarkoitus oli auttaa ymmärtämään, miten tämä kehitys on vaikuttanut globaalisti toimivan jälleenvakuutusyhtiön korvauskustannusten vaihteluun. Tutkimusaineistoon on kerätty sen selvittämiseksi myös jälleenvakuutusyhtiön vuosittaiset korvauskustannukset. Vaikutusta analysoitiin jälleen korrelaatio- ja regresssioanalyysin avulla ja tuloksia vertailtiin globaalien vakuutettujen tappioiden kanssa tehtyyn vastaavaan analyysiin.
Tutkimustulosten perusteella luonnonkatastrofien lukumäärällinen kehitys on ollut nousevaa niin katastrofiluokittain kuin eri maanosissa. Toisaalta katastrofaalisten luonnonkatastrofien kehitys on ollut maltillisempaa, eikä merkittävää nousua tässä muuttujassa näkynyt. Kuitenkin tutkimustulosten mukaan tämä luonnonkatastrofien lukumäärien kasvu ei ole vaikuttanut merkitsevästi jälleenvakuuttajan korvauskustannusten kehitykseen. Yhteyttä korvauskustannusten kehityksellä ja katastrofien lukumäärän kasvua ei myöskään voinut selittää maantieteellisin eroin. Tulosten perusteella on syytä olettaa, että jälleenvakuutusalalla pitkään toimiva yhtiö on pystynyt välttymään merkittäviltä katastrofivahingoilta erilaisin riskienhallinnallisin keinoin.