Tehtaanpiippujen Tampere: tehtaanpiiput kaupunkikuvassa
Parviainen, Teemu (2020)
2020
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Degree Programme in Architecture, BSc (Arch), Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284118
Tiivistelmä
Työ tarkastelee vanhojen ennen 1970-lukua rakennettujen tehtaanpiippujen suojeluun liittyviä kysymyksiä: miten piippuja on tähän mennessä arvotettu, ja miten tämä on vaikuttanut piippujen suojeluun. Vastausta haetaan pohtimalla, mikä on vanhojen tehtaanpiippujen kaupunkikuvallinen ja symbolinen merkitys Tampereelle. Pääosassa tarkastelun kohteena ovat erityisesti tehtaanpiippujen esteettiset, mutta myös historialliset arvot, ja kuinka niitä tulisi vaalia. Tehtaanpiippujen arvotuksen kautta työ linkittyy laajempaan muutokseen, kuinka tehtaista työn paikkoina tuli teollisuusperintöä.
Avain asemassa merkitysten pohdinnassa ovat viranomaisten, kuten Pirkanmaan maakuntamuseon, lausunnot piippujen säilyttämisestä. Arvioinnin kohteena on myös tehtaanpiippujen suojelua Tampereella pitkälti määrittänyt kaupungin työryhmän raportti Tampereen tehtaanpiiput vuodelta 1991. Raportin inventoitujen piippujen arvoluokitus merkittävyyden perusteella on vaikuttanut monien piippujen säilymiseen ja purkamiseen.
Työ osoittaa, että tehtaanpiippujen symbolinen arvo on Tampereen kaupungille merkittävä. Piiput toistuvat merkittävässä asemassa niin tamperelaisessa kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja postikorteissa, kuin kaupungin virallisessa brändäyksessä. Piippuja on eri aikakausina katsantokantojen mukaan käsitelty niin vallan symboleina, muistomerkkeinä kuin teollisuusperinnön maamerkkeinä. Piippujen kaupunkikuvallinen merkitys on jälki-industrialismin aikana tasaisesti vähentynyt ja uhattuna. Asemakaavalla suojeltuja piippuja on lyhennetty ja purettu vielä viime vuosiin asti. Samalla 60-luvulta alkanut kantakaupungin muun rakennuskannan korkeuden kasvu on entisestään vähentänyt piippujen asemaa kaupungin maamerkkeinä. Jäljellä piipuista ovat enää merkittävimmät, ja niiden suojelu on ensiarvoisen tärkeää kulttuuriperinnön turvaamiseksi.
Avain asemassa merkitysten pohdinnassa ovat viranomaisten, kuten Pirkanmaan maakuntamuseon, lausunnot piippujen säilyttämisestä. Arvioinnin kohteena on myös tehtaanpiippujen suojelua Tampereella pitkälti määrittänyt kaupungin työryhmän raportti Tampereen tehtaanpiiput vuodelta 1991. Raportin inventoitujen piippujen arvoluokitus merkittävyyden perusteella on vaikuttanut monien piippujen säilymiseen ja purkamiseen.
Työ osoittaa, että tehtaanpiippujen symbolinen arvo on Tampereen kaupungille merkittävä. Piiput toistuvat merkittävässä asemassa niin tamperelaisessa kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja postikorteissa, kuin kaupungin virallisessa brändäyksessä. Piippuja on eri aikakausina katsantokantojen mukaan käsitelty niin vallan symboleina, muistomerkkeinä kuin teollisuusperinnön maamerkkeinä. Piippujen kaupunkikuvallinen merkitys on jälki-industrialismin aikana tasaisesti vähentynyt ja uhattuna. Asemakaavalla suojeltuja piippuja on lyhennetty ja purettu vielä viime vuosiin asti. Samalla 60-luvulta alkanut kantakaupungin muun rakennuskannan korkeuden kasvu on entisestään vähentänyt piippujen asemaa kaupungin maamerkkeinä. Jäljellä piipuista ovat enää merkittävimmät, ja niiden suojelu on ensiarvoisen tärkeää kulttuuriperinnön turvaamiseksi.