Positiivinen palaute kehityskeskusteluissa: keskustelunanalyyttinen tutkimus

Abstract

Kehityskeskustelut ovat esimiehen ja työntekijän välisiä säännöllisiä keskusteluja, joiden tarkoitus on työntekijän suorituksen arvioiminen, tavoitteiden asettaminen ja molemminpuolisen palautteen saaminen ja vastaanottaminen. Tämän tutkielman kohteena on palaute ja erityisesti positiivinen palaute ja kehut kehityskeskustelun kontekstissa. Hyödynsin tutkielmassa keskustelunanalyyttisia välineistöä, jonka avulla vuorovaikutustilanteita on mahdollista tarkastella läheltä ja yksityiskohtaisesti tuoden esille, miten erilaisia tehtäviä suoritetaan keskustelun keinoin. Kehityskeskustelu on tilanteena institutionaalinen vuorovaikutustilanne, mikä tarkoittaa, että sitä sitovat tietyt rooliodotukset, tietty ennalta asetettu määränpää sekä rajoitukset. Institutionaalinen vuorovaikutustilanne voi siis vaikuttaa siihen, kenellä on oikeus sanoa mitä missäkin tilanteessa ja kenellä on valta esimerkiksi aloittaa ja lopettaa toimintajaksot. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää positiivisen palautteen tehtäviä kehityskeskustelussa tutkimalla miten positiiviset palautteet sijoittuvat ja missä käyttöyhteyksissä ne esitetään. Kehujen sekventiaalisia paikkoja löytyi aineistosta yhteensä kahdeksan: keskustelujakson lopettaminen, sen aloittaminen, itsekehun jälkeen, itsesyytökseen vastaaminen, motivoivan puheen yhteydessä, vastakehu, palautteen pyytämisen vastaus ja kysymykseen vastaus. Näistä viittä ensimmäistä käyttivät eniten esimiehet, kun taas kolmea viimeistä eniten työntekijät. Kehuja esiintyi myös enemmän esimiehen antamina kuin työntekijän. Kehujen sijaintien pohjalta tein tulkintoja siitä, millaisia tehtäviä positiivisella palautteella kehityskeskusteluissa oli. Esimies käytti kehuja työntekijän suorituksen kommentoinnin lisäksi ohjailemaan keskustelua eteenpäin aiheesta toiseen tai aloittamaan keskusteluja eri aiheista. Työntekijällä positiiviset vuorot sijoittuvat vastauksiksi useimmiten esimiehen kysymyksiin tai heiltä tulleisiin positiivisiin palautteisiin. Kehityskeskustelun institutionaalisuuden valossa nämä funktiot asettavat esimiehille rooliodotuksia keskustelun eteenpäin ohjaavana osapuolena ja työntekijälle omista tehtävistään parhaiten tietävänä ja informoivana osapuolena. Tutkielma tarjoaa kuvan positiivisten palautteiden ja kehujen sekventiaalisista sijoittumisista kehityskeskusteluissa ja herätti myös jatkotutkimuksen aiheita. Esimerkiksi palautteen antamisen erot eri toimialoilla tai kulttuureissa voisivat antaa palautteen tutkimukselle uutta näkökulmaa. Lisäksi keskustelunanalyyttisella otteella palautteeseen olisi mahdollista vielä syventyä enemmän keskittyen esimerkiksi niihin vastaamiseen tai niiden tarkempaan rakentumiseen.