Kunnan kasvot vai toimintaa koordinoiva taustajohtaja?: Kuntajohtajan viestijäroolit kriisitilanteessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuntajohtajien roolia kriisiviestintää vaativassa tilanteessa. Kunnissa tapahtuvat kriisitilanteet ovat luonteeltaan erilaisia ja eritasoisia ja niihin varautuminen edellyttää valmiussuunnitelmien tekoa sekä etukäteen toteutettua, hyvin koordinoitua harjoittelua. Varautuminen auttaa luomaan akuuttitilanteelle selkeät suuntaviivat ja mahdollisuuden käynnistää kriisinhallintatoimet välittömästi tilanteen niin vaatiessa. Suunnitelmissa ja harjoituksissa on ensisijaisen tärkeää panostaa viestinnän sujuvuuteen. Poikkeuksellisissa tilanteissa vaaditaan tehostettua viestintää niin kansalaisille ja sidosryhmille kuin sisäisestikin omalle henkilöstölle sekä luottamushenkilöille. Kriisiviestintä kuuluu osaksi kriisijohtamista ja se edellyttää selkeän ja totuudenmukaisen tilannekuvan hahmottamista, jota tulee aktiivisesti päivittää.

Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla eri kuntien johtajia, jotka ovat tutkimusta varten avanneet kokemuksiaan kunnissa tapahtuneista kriisitilanteista ja tilanteissa viestimisestä. Kriisitilanteet vaativat ennen kaikkea viestinnän tehostamista, sillä tiedon tarve kasvaa välittömästi poikkeuksellisen tilanteen synnyttyä. Häiriö- tai poikkeustilanne voi vaikuttaa äkillisesti kuntalaisten normaalin arjen kulkuun ja tällöin tietoa esimerkiksi avun saannista tai palveluiden järjestämisestä lähdetään etsimään eri kanavista. Kriisitilanteesta riippuen luontevia tiedonetsintäkanavia ovat valtakunnan media, kunnan omat nettisivut, sosiaalinen media, kunnan henkilöstö, omat verkostot sekä muut viranomaiset. Jotta epävarmassa tilanteessa pystytään hillitsemään sekavuutta, spekulaatioita ja väärää tietoa sekä kasvattamaan uskoa tilanteesta selviämiseen, tarvitaan johtajuutta ja johdonmukaista tilanteen hallintaa. Tilanteen rauhoittamiseksi kunnissa johtovastuun niin toiminnan koordinoinnissa kuin viestinnässäkin voidaan nähdä loppukädessä kohdistuvan kunnanjohtajalle. Avoimuus, selkeys, jatkuvuus ja luotettavuus koetaan erityisen tärkeiksi kriisitilanteessa viestiessä.

Tutkimuksen tuloksissa on nostettu esiin kolme erilaista kuvainnollista roolia, joissa kuntajohtajat toimivat kriisitilanteissa. Kunnanjohtajan institutionaalinen asema luo odotuksia monelta suunnalta. Kuntalaiset etsivät symbolista johtajaa, media etsii haastateltavaa, henkilöstö odottaa suuntaviivoja toiminnalleen ja sidosryhmät kumppanin ohjeistusta tilanteen hahmottamiseksi ja hoitamiseksi. Tässä tutkimuksessa tuodaan esille kriisiviestinnän monimuotoisuus kuntajohtajuuden vuorovaikutteisuudesta niin odotusten, kohderyhmien kuin viestintätyylienkin suhteen. Kriisiviestinnästä erityisen ajankohtaisen aiheen tekee keväällä 2020 koko maailmaa koskettanut koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tauti, joka luo myös kunnissa kriisinhallinnalle ja kriisiviestinnälle aivan uudenlaisen kehyksen tulevaisuutta ajatellen.