Puukerrostalon identiteetti: Case Tampereen Vuoreksen Isokuusen puukaupunkialue

Abstract

Puukerrostalorakentamisen suosio on kasvussa, ja sitä edistetään ja kehitetään jatkuvasti muun muassa sen positiivisten ilmastovaikutusten vuoksi. Tässä kandidaatintyössä tutkin, miten puumateriaali vaikuttaa kerrostalon arkkitehtuuriin ja millainen on nykyaikaisen puukerrostalon identiteetti. Työn erityisenä tutkimuskohteena on Tampereen Vuoreksen Isokuuseen rakentuva moderni puukaupunkialue, jonka avulla selvitän, millä tavoin puurakentamisen edistämiseen voidaan vaikuttaa ja millaista arkkitehtuuria siitä syntyy. Työssäni tutkin ensin puurakentamiseen vaikuttavia hankkeita ja ohjelmia Tampereella. Seuraavaksi selvitin puurakentamisen keinoja ja vaikutuksia rakennuksen tunnelmaan ja arkkitehtuuriin. Isokuusen puukaupunkialueeseen perehdyin tutkimalla alueen asemakaavojen määräyksiä ja siellä järjestettyjä arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailuja. Niiden perusteella pohdin kyseisen puukaupunkialueen onnistumisen astetta. Tämän jälkeen jatkoin pohdintaa yleisesti puukerrostalon arkkitehtuurista ja siitä, miten puumateriaalin kuuluisi näkyä puukerrostalossa. Puu sitoo itseensä hiilidioksidia, joten sen käyttö rakennusmateriaalina on tärkeä osa ilmastostrategiaa niin Suomessa, Pirkanmaalla kuin Tampereellakin. Isokuusen asemakaavan osissa on käytetty sekä tarkkoja runkomateriaalivaatimuksia että vain pelkkiä suosituksia julkisivumateriaalista. Vapaammat vaatimukset asemakaavassa ovat mahdollistaneet joidenkin betonirunkoisten rakennusten rakentamisen puukaupunkialueelle. Työn pohdintaosuudessa mietin arkkitehtuurin rehellisyyttä suhteessa runkomateriaaliin ja ulospäin näkyviin materiaaleihin. Puusta voidaan rakentaa monenlaista arkkitehtuuria, mutta tuoreimmat puurakentamisen trendit vaikuttavat korostavan puun lämmintä materiaalintuntua ja luonnonläheistä tunnelmaa. Samoja piirteitä voidaan kuitenkin löytää esimerkiksi Alvar Aallon arkkitehtuurista. Arkkitehtuurissa näkyy aina oman aikansa erityispiirteet. Paljon puhuttu ilmastonmuutos vaikuttaa nykyajan rakentamiseen, ja se myös näkyy erityisesti Isokuusen kaltaisissa puurakentamisen pilottikohteissa.