Monimuotoisuuskeitaita ja rytökärpän pesiä: Kaupunkisuunnittelijoiden näkemykset kaupunkivihreän merkityksistä ja suunnittelun haasteista

Abstract

Kasvavien kaupunkien maankäytön suunnitteluun kohdistuu yhä suurempia tehokkuuspaineita. Arvokkaalle kaupunkitilalle löytyy ottajia monesta suunnasta, ja usein käyttötarkoitukset määritellään suurimman taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Samalla tiivistyvä kaupunkirakenne on uhkakuva kaupunkien viheralueille, jotka ylläpitävät kaupunkiluontoa ja tarjoavat virkistystä sekä viihtyisyyttä kaupunkien asukkaille. Luonnon tarjoamien hyötyarvojen hahmottamiseen muodostettu ekosysteemipalveluiden käsite on löytänyt tiensä myös kaupunkisuunnitteluun, ja ekosysteemipalveluita tuottavista vihreän infrastruktuurin elementeistä etsitään yhä useammin vaihtoehtoja vanhalle, harmaalle kaupunkirakenteelle.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkisuunnittelun ammattilaisten näkemyksiä kaupunkien vihreästä suunnittelusta tämän hetken suomalaisessa suunnittelukulttuurissa. Tarkoitus on selvittää, minkälaisia merkityksiä suunnittelijat antavat viherrakenteelle, ekosysteemipalvelut huomioivalle lähestymistavalle ja vihreän infrastruktuurin suunnitteluratkaisuille. Lisäksi huomio kohdistuu suunnittelijoiden nimeämiin haasteisiin, joita he näkevät kaupunkien viherrakenteen ja etenkin uusien ratkaisujen sekä käytäntöjen esteenä olevan.

Tutkimuksen aineisto koostuu kolmen suomalaisen kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettujen työpajojen aikana äänitetyistä ryhmäkeskusteluista. Tutkimus on aineistolähtöinen, ja aineistoa lähestytään laadullisen tutkimuksen näkökulmasta, temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta hahmottuu kaksi pääteemaa: viheralueiden kautta tavoiteltavat hyödyt ja kaupunkivihreän lisäämisen haasteet, joiden sisällä tunnistetaan lisäksi useampia alateemoja.

Tutkimuksen perusteella esitetään, että viheralueiden monipuolinen merkitys niin kaupunkiluonnolle, ihmisten elämälle kuin kaupunkirakenteen toimivuudellekin ymmärretään, ja ekosysteemipalveluiden hyötyjä painottavat lähtökohdat on otettu osaksi suunnittelua. Vihreän infrastruktuurin ratkaisuista haetaan kestävyyttä, monitoiminnallisuutta ja uusia toimintamalleja, joiden toivotaan yleistyvän suunnittelukulttuurissa. Tiedonkulun katkokset suunnitteluprosessin aikana ja sidosryhmien vaihteleva sitoutuminen voivat kuitenkin muodostaa esteitä vihreiden ratkaisujen toteuttamiselle. Lisäksi kehitettävää on vihreän infrastruktuurin hyötyjen luotettavassa arvioinnissa, joka helpottaisi ratkaisujen argumentointia myös taloudellisin perustein.