Vesi Suomen suurimpien yritysten raportoinnissa
Peura, Salli (2020)
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284080
Tiivistelmä
Vesi on jaettu ja rajallinen luonnonvara. Veteen liittyvät ilmiöt ovat usein paikallisia, mutta niillä on myös globaaleja vaikutuksia. (WBCSD 2018, 6–7.) Yritysten veteen liittyvien tietojen saatavuus voidaan nähdä ihmisoikeutena (Hazelton 2013) ja vesi liittyykin kahteen YK:n 17:sta kestävän kehityksen tavoitteesta (Suomen YK-liitto 2019).
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida, miten yritysten veteen liittyviä asioita raportoidaan Suomen suurimmissa yrityksissä ja onko yrityksen toimialan vesiriski tai veden olennaiseksi raportoitavaksi asiaksi määrittely yhteydessä yrityksen raportoinnin laatuun. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli tarkastella empiirisen aineiston perusteella, mitä raportoinnin laatu tarkoittaa vedestä raportoitaessa.
Tutkimuksen kohteena oli Suomen suurimpien yritysten joukosta valitun kymmenen yrityksen veden raportointi. Paitsi yritysten koko myös niiden vesiriskiprofiili otettiin huomioon ja aineistoon valittiin yrityksiä, joiden toimialan vesiriski oli vähintään kohtalainen.
Suomalaisten suuryritysten veden raportoinnin laatu oli vuonna 2016 tässä aineistossa lähes kohtalaista. Melko tasainen kolmen kärki – Stora Enso, Metsä Group ja UPM-Kymmene – erottui muista kohtuullisen selkeästi, ja raportoinnin todettiin olevan yritysten välillä kohtuullisen vaihtelevaa. Heikoin raportoija jäi 6 %:iin täysistä pisteistä ja näin ollen raportoinnin laatu oli heikkoa, kun paras saavutti 36 % täysistä pisteistä ja näin melko hyvän tuloksen. Olennaisuus ei näytä olevan yhteydessä yrityksen raportoinnin laatuun, eikä toimialan vesiriski ole yhteydessä veden olennaiseksi määrittelyyn raporteissa. Kokonaisuutena veden raportointi oli kuitenkin laadukkainta niissä yrityksissä, joilla toimialaan liittyvä vesiriski oli korkea.
Mitä on raportoinnin laatu vedestä raportoitaessa? Veden raportointi ei rajoitu yrityksen vedenkäyttöön ja vesipäästöihin, vaan huomioon voi ottaa vesiympäristön laajemmin ja toisaalta myös veden yhteiskunnallisen näkökulman. Vesi itsessään on laaja yhteiskunnallinen asia, eikä siitä raportoinnin voida katsoa olevan vain ympäristöraportointia, vaan ennemmin yhteiskunnallista raportointia. Raportoinnin ei ehkä tarvitse olla täydellistä, mutta olennaisiin aiheisiin ja tapahtumiin olisi hyvä tarttua. Raportoinnin on oltava käyttökelpoista käyttäjälleen ja siksi käyttökelpoisuuteen tiivistyykin laadukas raportointi. Raporttien käyttäjillä voi olla kuitenkin erilaisia tarpeita ja näin ollen raportin käyttökelpoisuus onkin tasapainoilua eri käyttäjien tarpeiden täyttämiseksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida, miten yritysten veteen liittyviä asioita raportoidaan Suomen suurimmissa yrityksissä ja onko yrityksen toimialan vesiriski tai veden olennaiseksi raportoitavaksi asiaksi määrittely yhteydessä yrityksen raportoinnin laatuun. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli tarkastella empiirisen aineiston perusteella, mitä raportoinnin laatu tarkoittaa vedestä raportoitaessa.
Tutkimuksen kohteena oli Suomen suurimpien yritysten joukosta valitun kymmenen yrityksen veden raportointi. Paitsi yritysten koko myös niiden vesiriskiprofiili otettiin huomioon ja aineistoon valittiin yrityksiä, joiden toimialan vesiriski oli vähintään kohtalainen.
Suomalaisten suuryritysten veden raportoinnin laatu oli vuonna 2016 tässä aineistossa lähes kohtalaista. Melko tasainen kolmen kärki – Stora Enso, Metsä Group ja UPM-Kymmene – erottui muista kohtuullisen selkeästi, ja raportoinnin todettiin olevan yritysten välillä kohtuullisen vaihtelevaa. Heikoin raportoija jäi 6 %:iin täysistä pisteistä ja näin ollen raportoinnin laatu oli heikkoa, kun paras saavutti 36 % täysistä pisteistä ja näin melko hyvän tuloksen. Olennaisuus ei näytä olevan yhteydessä yrityksen raportoinnin laatuun, eikä toimialan vesiriski ole yhteydessä veden olennaiseksi määrittelyyn raporteissa. Kokonaisuutena veden raportointi oli kuitenkin laadukkainta niissä yrityksissä, joilla toimialaan liittyvä vesiriski oli korkea.
Mitä on raportoinnin laatu vedestä raportoitaessa? Veden raportointi ei rajoitu yrityksen vedenkäyttöön ja vesipäästöihin, vaan huomioon voi ottaa vesiympäristön laajemmin ja toisaalta myös veden yhteiskunnallisen näkökulman. Vesi itsessään on laaja yhteiskunnallinen asia, eikä siitä raportoinnin voida katsoa olevan vain ympäristöraportointia, vaan ennemmin yhteiskunnallista raportointia. Raportoinnin ei ehkä tarvitse olla täydellistä, mutta olennaisiin aiheisiin ja tapahtumiin olisi hyvä tarttua. Raportoinnin on oltava käyttökelpoista käyttäjälleen ja siksi käyttökelpoisuuteen tiivistyykin laadukas raportointi. Raporttien käyttäjillä voi olla kuitenkin erilaisia tarpeita ja näin ollen raportin käyttökelpoisuus onkin tasapainoilua eri käyttäjien tarpeiden täyttämiseksi.