Suunnittelutavoitteet tehdasrakennusten uudiskäytössä: Klingendahlin lankatehtaan ja Satamakadun sukkatehtaan saneeraukset 1980- ja 2010-luvuilla
Lahtinen, Juuso (2020)
Lahtinen, Juuso
2020
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Degree Programme in Architecture, BSc (Arch), Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004284078
Tiivistelmä
Teollisuusrakennusten uudelleenkäyttöhankkeissa suunnitteluun ja uuden käyttötarkoituksen valintaan vaikuttavat rakennuksen nykytilan ohella rakennussuojelu ja vallitsevat suunnittelutavoitteet. Tampereella tehdasrakennusten uudiskäyttö on ollut ajankohtaista aina 1970-luvulta lähtien teollisuustoiminnan vähitellen loppuessa ja keskustan tiivistyessä. Työn tavoitteena on tutkia rakennussuojelun ja suunnittelun tavoitteiden muutosta sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä vertailemalla kahta käyttötarkoitukseltaan muutettua vanhaa tehdasrakennusta Tampereen keskusta-alueella.
Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään lähtökohtia teollisuusrakennusten uudelleenkäyttöön Suomessa ja erityisesti Tampereella. Samalla esitellään myös vertailukohteiksi valikoituneet tehdasrakennukset, Klingendahlin lankatehdas ja Satamakadun sukkatehdas. Klingendahlin käyttötarkoituksen muutossaneeraus valmistui 1980-luvun lopulla, mitä verrataan sukkatehtaan vastaavaan muutokseen 2010-luvun loppupuolella. Toisessa osassa perehdytään rakennussuojelun ja suunnittelun eri osapuoliin sekä niiden asennoitumisen ja tavoitteiden muutokseen 1980-luvulta 2010-luvulle. Kolmannessa osassa kohteiden suunnitteluratkaisuja tutkitaan vertailemalla niitä aikansa tavoitteisiin. Käsittelyssä ovat vanhan materiaalin säilyttäminen ja entisöinti, tilojen muodostuminen rakennuksiin, tavoitteiden toteutuminen ja kaupunkikuvan säilyminen.
Tutkimus osoittaa, että rakennussuojelu on edennyt viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana yksityiskohtaisemmaksi ja perusteellisemmaksi. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat myös osaltaan muuttuneet selkeämmiksi, mikä on helpottanut rakennuksen historian ja ajallisten kerrostumien huomioimista sekä niiden yhdistämistä uudisrakentamiseen. Rakennuksen alkuperäisen luonteen säilyttäminen kaupunkikuvassa on ollut suunnittelun tärkeimpiä lähtökohtia niin 1980-luvulla kuin nykypäivänäkin, mikä näkyy myös vertailukohteissa tehdyissä ratkaisuissa. Molempien kohteiden tehdasmaiset luonteet on pääosin saatu säilytettyä rakennusten osittaisesta purkamisesta ja uudisrakentamisesta huolimatta. Aikakausille tyypilliset suunnittelutavoitteet tulevat kuitenkin selkeämmin esiin sukkatehtaan ratkaisuissa. Tutkimuksesta voidaan havaita, että suojeltavien rakennusosien ja materiaalien tarkka nimeäminen kaavoitusvaiheessa auttaa rakennuksen luonteen säilyttämisessä ja samalla antaa mahdollisuuden luoda rakennukselle uuden ajallisen kerrostumansa.
Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään lähtökohtia teollisuusrakennusten uudelleenkäyttöön Suomessa ja erityisesti Tampereella. Samalla esitellään myös vertailukohteiksi valikoituneet tehdasrakennukset, Klingendahlin lankatehdas ja Satamakadun sukkatehdas. Klingendahlin käyttötarkoituksen muutossaneeraus valmistui 1980-luvun lopulla, mitä verrataan sukkatehtaan vastaavaan muutokseen 2010-luvun loppupuolella. Toisessa osassa perehdytään rakennussuojelun ja suunnittelun eri osapuoliin sekä niiden asennoitumisen ja tavoitteiden muutokseen 1980-luvulta 2010-luvulle. Kolmannessa osassa kohteiden suunnitteluratkaisuja tutkitaan vertailemalla niitä aikansa tavoitteisiin. Käsittelyssä ovat vanhan materiaalin säilyttäminen ja entisöinti, tilojen muodostuminen rakennuksiin, tavoitteiden toteutuminen ja kaupunkikuvan säilyminen.
Tutkimus osoittaa, että rakennussuojelu on edennyt viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana yksityiskohtaisemmaksi ja perusteellisemmaksi. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat myös osaltaan muuttuneet selkeämmiksi, mikä on helpottanut rakennuksen historian ja ajallisten kerrostumien huomioimista sekä niiden yhdistämistä uudisrakentamiseen. Rakennuksen alkuperäisen luonteen säilyttäminen kaupunkikuvassa on ollut suunnittelun tärkeimpiä lähtökohtia niin 1980-luvulla kuin nykypäivänäkin, mikä näkyy myös vertailukohteissa tehdyissä ratkaisuissa. Molempien kohteiden tehdasmaiset luonteet on pääosin saatu säilytettyä rakennusten osittaisesta purkamisesta ja uudisrakentamisesta huolimatta. Aikakausille tyypilliset suunnittelutavoitteet tulevat kuitenkin selkeämmin esiin sukkatehtaan ratkaisuissa. Tutkimuksesta voidaan havaita, että suojeltavien rakennusosien ja materiaalien tarkka nimeäminen kaavoitusvaiheessa auttaa rakennuksen luonteen säilyttämisessä ja samalla antaa mahdollisuuden luoda rakennukselle uuden ajallisen kerrostumansa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]