Tiedejournalismin lähteet suomalaisissa verkkomedioissa
Peltola, Heini (2020)
Peltola, Heini
2020
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media, Master of Science
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004274006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004274006
Tiivistelmä
Vuonna 2018 julkaistiin noin kolme miljoonaa englanninkielistä tieteellistä tutkimusartikkelia. Tämän lisäksi tutkimuksia julkaistaan eri kielillä ja eri muodoissa, esimerkiksi kirjoina. Tieteellistä tietoa tuotetaan paljon, mutta vain osa päätyy uutismediaan. Opinnäytetyön tavoite on selvittää, mitä tietolähteitä ja tutkimuksia käytetään tiedejournalismin lähteinä. Opinnäytetyössä selvitetään myös miten lähteitä käytetään journalistisiin tarkoituksiin.
Opinnäytetyön aineisto koostuu 199 tiedeuutisesta, joissa viitaan 242 tutkimuslähteeseen. Aineisto kerättiin suomalaisista verkkomedioista altmetriikkapalvelu Altmetric Explorerilla. Altmetriikka on gradussa tutkimusmetodin lisäksi osa opinnäytetyön viitekehystä, sillä se on yksi tieteellisen tutkimuksen arvioimiseen kuuluva suuntaus. Muu viitekehys käsittelee tieteellistä julkaisutoimintaa sekä tiedejournalismia.
Tiedejournalismin tietolähteinä käytettiin selvästi eniten kansainvälisiä ja tunnettuja luonnontieteellisiä tiedelehtiä. Vain yhteen suomalaiseen tieteelliseen lehteen oli viitattu. Ministeriöiden selvityksiä käytettiin lähteinä suunnilleen yhtä paljon kuin suomalaisten yliopistojen tutkimuksia. Ideoita tiedeuutisten tekemiseen saatiin enemmän muista verkkomedioista kuin verkkotiedotteista. Jos tutkimus näkyi sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa, siitä tehtiin todennäköisesti myös uutinen, tai toisinpäin. Uutiskynnyksen ylittivät helpoiten terveysaiheiset sekä uudet tutkimukset. Myös suomalainen tutkija tai aiheen läheisyys vaikuttivat tutkimuksen julkaisukynnyksen ylittymiseen.
Tiedeuutisissa oli enemmän tutkimusten esittelyjä, kuin tutkimustiedon soveltamista jonkin ilmiön selittämiseen. Tiedonkäytön laadussa ei näyttänyt olevan tapojen välillä eroa. Tutkimustulosten esittelyjä tehtiin usein luonnontieteellisten tutkimusartikkeleiden pohjalta. Joissain tutkimustietoa soveltavissa tiedeuutisissa näkyi, että tutkimuksella perusteltiin vain yksittäisiä lauseita tai lähteen käyttö oli muuten pinnallista.
Opinnäytetyön aineisto koostuu 199 tiedeuutisesta, joissa viitaan 242 tutkimuslähteeseen. Aineisto kerättiin suomalaisista verkkomedioista altmetriikkapalvelu Altmetric Explorerilla. Altmetriikka on gradussa tutkimusmetodin lisäksi osa opinnäytetyön viitekehystä, sillä se on yksi tieteellisen tutkimuksen arvioimiseen kuuluva suuntaus. Muu viitekehys käsittelee tieteellistä julkaisutoimintaa sekä tiedejournalismia.
Tiedejournalismin tietolähteinä käytettiin selvästi eniten kansainvälisiä ja tunnettuja luonnontieteellisiä tiedelehtiä. Vain yhteen suomalaiseen tieteelliseen lehteen oli viitattu. Ministeriöiden selvityksiä käytettiin lähteinä suunnilleen yhtä paljon kuin suomalaisten yliopistojen tutkimuksia. Ideoita tiedeuutisten tekemiseen saatiin enemmän muista verkkomedioista kuin verkkotiedotteista. Jos tutkimus näkyi sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa, siitä tehtiin todennäköisesti myös uutinen, tai toisinpäin. Uutiskynnyksen ylittivät helpoiten terveysaiheiset sekä uudet tutkimukset. Myös suomalainen tutkija tai aiheen läheisyys vaikuttivat tutkimuksen julkaisukynnyksen ylittymiseen.
Tiedeuutisissa oli enemmän tutkimusten esittelyjä, kuin tutkimustiedon soveltamista jonkin ilmiön selittämiseen. Tiedonkäytön laadussa ei näyttänyt olevan tapojen välillä eroa. Tutkimustulosten esittelyjä tehtiin usein luonnontieteellisten tutkimusartikkeleiden pohjalta. Joissain tutkimustietoa soveltavissa tiedeuutisissa näkyi, että tutkimuksella perusteltiin vain yksittäisiä lauseita tai lähteen käyttö oli muuten pinnallista.