Uudiskäytön ensimmäinen ja toinen kierros: Pyynikin Trikoo
Korte, Sofia (2020)
Korte, Sofia
2020
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Degree Programme in Architecture, BSc (Arch), Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273963
Tiivistelmä
Tämä kandidaatin työ tutkii teollisuuskiinteistöjen käyttötarkoituksen muutosta. Työn lähtökohtana on tutkimusväite, jonka mukaan käyttötarkoituksen muutoksen ensimmäinen ja toinen kierros eroavat toisistaan. Tässä työssä käyttötarkoituksen muutoksen ensimmäisellä kierroksella viitataan rakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttumiseen. Toisella kierroksella tarkoitetaan käyttötarkoituksen muuttumista jo toistamiseen. Työn tutkimuskysymys on, miten käyttötarkoituksen muutoksen ensimmäinen ja toinen kierros eroavat toisistaan. Tutkimusongelma on ajankohtainen ja paikallinen, sillä Tampereella on 2020-luvun alussa useita vanhoja teollisuuskiinteistöjä, joiden käyttötarkoitus on muuttumassa toistamiseen.
Työ toteutettiin tutkimalla Tampereen teollista historiaa ja käyttötarkoituksen muutoksen käsitettä monipuolisen aineiston avulla. Aiheeseen perehdyttiin kirjallisuuden, tutkimusraporttien, lehtiartikkeleiden, ohjeiden ja väitöstutkimusten välityksellä. Työn päälähteinä toimivat Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n ohje Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta, Pekka Haapasen tutkimus Teollisuustilan uuskäyttövaihtoehtojen arviointi kaavatasolla, Seppo Töyrälän tutkimus Teollisuusrakennusten uuskäyttövaihtoehtojen arviointi hanketasolla sekä Miia Perkkiön väitöstyö Utilitas restauroinnissa, historiallisen rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ja funktionaalinen integriteetti. Tutkimuksessa arvioitiin käyttötarkoituksen muutoksen toteutumista esimerkkikohteessa. Työn esimerkkikohteeksi valikoitui Pyynikin Trikootehdas, jonka tuotantotoiminta päättyi 1990-luvulla. 2020-luvulla käyttötarkoitus muuttuu jälleen Pyynikin Trikootehtaassa.
Tutkittu lähdeaineisto todistaa tutkimusväitteen ensimmäisen ja toisen kierroksen eroavaisuudesta oikeaksi. Esimerkkikohteessa lähtökohdat käyttötarkoituksen muutokseen ovat uudiskäytön kierroksilla hyvin erilaiset. 1990-luvulla tehdastoiminta on vasta päättynyt, kun 2020-luvun alussa tehdasrakennus toimii taiteilijoiden työtilana. Myös rakennussuojelun toteutumisessa on eroja. Tehdasrakennus on ollut sellaisenaan sopiva taiteilijoiden työtilaksi, mutta asumisen toiminnan sovittaminen teollisuusrakennukseen vaatii merkittäviä muutostöitä sisätiloissa. Tutkimuksessa todetaan käyttötarkoituksen muutoksen olevan luonnollinen osa rakennuksen elinkaarta ja edellytys rakennusperinnön muodostumiselle.
Työ toteutettiin tutkimalla Tampereen teollista historiaa ja käyttötarkoituksen muutoksen käsitettä monipuolisen aineiston avulla. Aiheeseen perehdyttiin kirjallisuuden, tutkimusraporttien, lehtiartikkeleiden, ohjeiden ja väitöstutkimusten välityksellä. Työn päälähteinä toimivat Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n ohje Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta, Pekka Haapasen tutkimus Teollisuustilan uuskäyttövaihtoehtojen arviointi kaavatasolla, Seppo Töyrälän tutkimus Teollisuusrakennusten uuskäyttövaihtoehtojen arviointi hanketasolla sekä Miia Perkkiön väitöstyö Utilitas restauroinnissa, historiallisen rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ja funktionaalinen integriteetti. Tutkimuksessa arvioitiin käyttötarkoituksen muutoksen toteutumista esimerkkikohteessa. Työn esimerkkikohteeksi valikoitui Pyynikin Trikootehdas, jonka tuotantotoiminta päättyi 1990-luvulla. 2020-luvulla käyttötarkoitus muuttuu jälleen Pyynikin Trikootehtaassa.
Tutkittu lähdeaineisto todistaa tutkimusväitteen ensimmäisen ja toisen kierroksen eroavaisuudesta oikeaksi. Esimerkkikohteessa lähtökohdat käyttötarkoituksen muutokseen ovat uudiskäytön kierroksilla hyvin erilaiset. 1990-luvulla tehdastoiminta on vasta päättynyt, kun 2020-luvun alussa tehdasrakennus toimii taiteilijoiden työtilana. Myös rakennussuojelun toteutumisessa on eroja. Tehdasrakennus on ollut sellaisenaan sopiva taiteilijoiden työtilaksi, mutta asumisen toiminnan sovittaminen teollisuusrakennukseen vaatii merkittäviä muutostöitä sisätiloissa. Tutkimuksessa todetaan käyttötarkoituksen muutoksen olevan luonnollinen osa rakennuksen elinkaarta ja edellytys rakennusperinnön muodostumiselle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8799]