Luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja työn tuunaamisesta
Scarcia, Milla (2020)
Scarcia, Milla
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004274005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004274005
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja työn tuunaamisesta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten opettajat kokevat työhyvinvointinsa ja miten luokanopettajat voivat tuunata työtään. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda työhyvinvoinnin ja työn tuunaamisen kehittämisehdotuksia opettajayhteisöihin. Työhyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, joka on yhdistelmä useita eri tekijöitä. Työhyvinvoinnin kokemukset ovat subjektiivisia, sillä yksilöt tulkitsevat hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä omien asenteidensa kautta. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kuormitustekijöihin eli työn vaatimuksiin ja voimaannuttaviin tekijöihin eli voimavaroihin. Työn tuunaamisessa on kyse voimavarojen ja vaatimusten muokkaamisesta yksilön kannalta mielekkäällä tavalla.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla pirkanmaalaisen peruskoulun luokanopettajia keväällä 2019. Aineisto koostui yhteensä kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä havaintopäiväkirjasta. Tutkimuskohteena olivat luokanopettajien kokemukset, joten tutkimuksessa tukeuduttiin fenomenologiaan. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Työhyvinvoinnin kokemuksia analysoitiin etsimällä aineistosta työyhteisöön, työn hallintaan ja minä itse -ulottuvuuksiin kuuluvia voimavaroja sekä vaatimuksia. Työn tuunaamisen kokemuksia analysoitiin jakamalla kokemukset työn sisällön ja työtehtävien, vuorovaikutuksen sekä näkökulman tuunaamisen kategorioihin.
Tutkimuksessa havaittiin opettajien työhyvinvoinnin kokemusten koostuvan monesta eri tekijästä. Olennaisimmiksi kuormitustekijöiksi eli työn vaatimuksiksi koettiin kiire, työtehtävien määrän lisääntyminen, työn rajaamisen vaikeus, työn muutokset sekä ongelmat vuorovaikutussuhteissa. Tärkeimmiksi voimavaroiksi koettiin kollegiaalinen yhteistyö, työn vapaus, oppilaat sekä henkilökohtaiset voimavarat. Tutkimustulokset osoittivat luokanopettajien hyödyntäneen työssään työn sisällön ja työtehtävien, vuorovaikutuksen sekä näkökulman tuunaamista. Tuunaamista toteutettiin muun muassa vaihtelun lisäämisellä, työn rajaamisella, vuorovaikutuksen määrän tai laadun muokkaamisella ja oman asenteen tarkastelulla. Tutkimus tarjoaa opettajayhteisöille ja opettajaopiskelijoille ideoita työn tuunaamisen toteuttamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla pirkanmaalaisen peruskoulun luokanopettajia keväällä 2019. Aineisto koostui yhteensä kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä havaintopäiväkirjasta. Tutkimuskohteena olivat luokanopettajien kokemukset, joten tutkimuksessa tukeuduttiin fenomenologiaan. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Työhyvinvoinnin kokemuksia analysoitiin etsimällä aineistosta työyhteisöön, työn hallintaan ja minä itse -ulottuvuuksiin kuuluvia voimavaroja sekä vaatimuksia. Työn tuunaamisen kokemuksia analysoitiin jakamalla kokemukset työn sisällön ja työtehtävien, vuorovaikutuksen sekä näkökulman tuunaamisen kategorioihin.
Tutkimuksessa havaittiin opettajien työhyvinvoinnin kokemusten koostuvan monesta eri tekijästä. Olennaisimmiksi kuormitustekijöiksi eli työn vaatimuksiksi koettiin kiire, työtehtävien määrän lisääntyminen, työn rajaamisen vaikeus, työn muutokset sekä ongelmat vuorovaikutussuhteissa. Tärkeimmiksi voimavaroiksi koettiin kollegiaalinen yhteistyö, työn vapaus, oppilaat sekä henkilökohtaiset voimavarat. Tutkimustulokset osoittivat luokanopettajien hyödyntäneen työssään työn sisällön ja työtehtävien, vuorovaikutuksen sekä näkökulman tuunaamista. Tuunaamista toteutettiin muun muassa vaihtelun lisäämisellä, työn rajaamisella, vuorovaikutuksen määrän tai laadun muokkaamisella ja oman asenteen tarkastelulla. Tutkimus tarjoaa opettajayhteisöille ja opettajaopiskelijoille ideoita työn tuunaamisen toteuttamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.