”Ei ollut mikään huono mies minun isäni, sota vain ei ole nuoren nuoren miehen tie": Isäsuhde suomalaissotilaiden lasten muisteluissa toisen maailmansodan varjossa
Isaksson, Nina (2020)
Isaksson, Nina
2020
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273959
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273959
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten sotilaiden lasten muistelua isäsuhteestaan toisen maailmansodan aikana sekä jälkeen, sotatraumojen ja sodan aiheuttamien mielenterveysongelmien valossa. Muistelut on kerätty 1.10.2015–31.5.2016 välisenä aikana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston keruuna tutkijatohtori Antti Malisen aloitteesta. Sotilaiden lapset ovat saaneet vapaasti lähettää muistelmiaan hyödyntämällä vastaamisen tueksi annettuja kysymyksiä tai vastaamalla ilman niitä. Tutkielmassa keskitytään lasten muistoihin isästä pääsääntöisesti sodan jälkeen, mutta myös osittain sota-aikana. Tarkoituksena on lasten näkökulmasta selvittää, miten rintamalla olo on vaikuttanut miesten kykyyn olla isä lapsilleen.
Keruun vastauksista mukaan on valittu sellaiset henkilöt, jotka kertovat isästään ja, joiden isä on ollut tavalla tai toisella rintamalla sekä palannut sieltä takaisin perheensä elämään. Valituista suurin osa on naisia, mutta vastauksia on myös miehiltä. Monet ovat vastanneet omalla nimellään, mutta joidenkin kohdalla vastaus on nimetön tai niissä käytetään nimimerkkiä. Osa vastaajista on elänyt itse sota-aikana ja muistaa isänsä ennen sotaa sekä tämän jälkeen. Osa taas on syntynyt sota-aikana, eli ei muista ajasta mitään, tai on syntynyt vasta sodan jälkeen. Muisteluissa kerrottavat asiat ovat pääsääntöisesti kaikki vastaajien omia muistoja, ja tällaisina niitä tarkastellaankin. Jotkin asiat muistelijat ovat kuulleet muilta ihmisiltä. Esimerkiksi ne, joilla ei itsellään ole muistoja isästä ennen sotaa, ovat voineet kuulla sukulaisiltaan, millainen isä on ollut ennen ja millaiseksi hän on muuttunut sodan myötä.
Muistoja isästä ja tämän käytöksestä on paljon. Sota on vaikuttanut monin eri tavoin perheiden elämään ja siihen, millainen suhde isään on voinut kehittyä. Eniten kerrottuja asioita ovat isän alkoholin käyttö. Sodan jälkeen monen miehen päihteiden käyttö lisääntyi, vaikka esimerkiksi alkoholismia oli esiintynyt jo ennen sotaakin. Moni vastaaja kertoo isänsä alkoholin käytöstä ja tämän seurauksista, mutta myös se mainitaan, jos isä ei käyttänyt alkoholia. Päihteiden käyttöön liittyi toisinaan aggressiivisuutta ja väkivaltaa, mutta tällaista käytöstä esiintyi paljon myös selvinpäin. Moni muistaa isän nähneen painajaisia sodasta ja osan kohdalla se on vaikuttanut myös muun perheen elämään.
Suhde isään on osalla ollut etäinen ja vaikea. Osa taas kokee isän rakastaneen ja tämän olleen tärkeä hahmo elämässä. Osalla taas kokemukset vaihtelevat ja on vaikea määrittää, millainen suhde on todellisuudessa ollut. Kaikkien isä ei kohdellut lapsiaan tasavertaisesti. Joidenkin kohdalla isä oli paljon ankarampi sisaruksia kohtaan tai toisin päin. Osittain kohtelun vaihtelu liittyi sukupuoleen ja lasten ikään. Isän ja äidin suhdetta kuvataan yleisemmin muiden asioiden kautta tai negatiivisessa valossa, mutta osa muistelee myös aitoa rakkautta vanhempiensa välillä.
Keruun vastauksista mukaan on valittu sellaiset henkilöt, jotka kertovat isästään ja, joiden isä on ollut tavalla tai toisella rintamalla sekä palannut sieltä takaisin perheensä elämään. Valituista suurin osa on naisia, mutta vastauksia on myös miehiltä. Monet ovat vastanneet omalla nimellään, mutta joidenkin kohdalla vastaus on nimetön tai niissä käytetään nimimerkkiä. Osa vastaajista on elänyt itse sota-aikana ja muistaa isänsä ennen sotaa sekä tämän jälkeen. Osa taas on syntynyt sota-aikana, eli ei muista ajasta mitään, tai on syntynyt vasta sodan jälkeen. Muisteluissa kerrottavat asiat ovat pääsääntöisesti kaikki vastaajien omia muistoja, ja tällaisina niitä tarkastellaankin. Jotkin asiat muistelijat ovat kuulleet muilta ihmisiltä. Esimerkiksi ne, joilla ei itsellään ole muistoja isästä ennen sotaa, ovat voineet kuulla sukulaisiltaan, millainen isä on ollut ennen ja millaiseksi hän on muuttunut sodan myötä.
Muistoja isästä ja tämän käytöksestä on paljon. Sota on vaikuttanut monin eri tavoin perheiden elämään ja siihen, millainen suhde isään on voinut kehittyä. Eniten kerrottuja asioita ovat isän alkoholin käyttö. Sodan jälkeen monen miehen päihteiden käyttö lisääntyi, vaikka esimerkiksi alkoholismia oli esiintynyt jo ennen sotaakin. Moni vastaaja kertoo isänsä alkoholin käytöstä ja tämän seurauksista, mutta myös se mainitaan, jos isä ei käyttänyt alkoholia. Päihteiden käyttöön liittyi toisinaan aggressiivisuutta ja väkivaltaa, mutta tällaista käytöstä esiintyi paljon myös selvinpäin. Moni muistaa isän nähneen painajaisia sodasta ja osan kohdalla se on vaikuttanut myös muun perheen elämään.
Suhde isään on osalla ollut etäinen ja vaikea. Osa taas kokee isän rakastaneen ja tämän olleen tärkeä hahmo elämässä. Osalla taas kokemukset vaihtelevat ja on vaikea määrittää, millainen suhde on todellisuudessa ollut. Kaikkien isä ei kohdellut lapsiaan tasavertaisesti. Joidenkin kohdalla isä oli paljon ankarampi sisaruksia kohtaan tai toisin päin. Osittain kohtelun vaihtelu liittyi sukupuoleen ja lasten ikään. Isän ja äidin suhdetta kuvataan yleisemmin muiden asioiden kautta tai negatiivisessa valossa, mutta osa muistelee myös aitoa rakkautta vanhempiensa välillä.