Kuntakonsernin kompleksisuuden vaikutus tilintarkastuskertomuksien mukautuksiin: Logistinen regressioanalyysi kuntakonsernien vuoden 2018 tilintarkastuskertomuksista

Abstract

Kunnat ovat laajentuneet jatkuvasti, sillä ne ovat siirtäneet palvelujaan ydinkunnan ulkopuolelle sekä yhtiöittäneet toimintaansa. Kehityksen seurauksena kunnista on tullut laajoja kuntakonserneja, joista tulee yhä kompleksisempia kokonaisuuksia. Kompleksisiin kuntakonserneihin liittyy paljon riskejä sekä hyötyjä. Nykyään myös tilintarkastajat huomioivat tilintarkastuksessa yhä enemmän konserninäkökulmia. Kompleksisuus voi vaikuttaa monella tapaa tilintarkastuksen tuloksiin, jotka ilmenevät tilintarkastajan antamassa tilintarkastuskertomuksessa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kompleksisuuden ja tilintarkastuskertomuksen välistä vaikutinsuhdetta. Tutkimuksella vastattiin kysymykseen: Miten kuntakonsernin kompleksisuus vaikuttaa tilintarkastuskertomuksien mukautuksiin kunnissa? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat kompleksisuusteoriat, agenttiteoria sekä talousteoreettinen näkökulma kuntakonserneista.

Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen poikittaistutkimus. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin tutkimalla kaikkien Manner-Suomen kuntien tilintarkastuskertomuksia ja tilinpäätösten tunnuslukuja vuodelta 2018. Tilintarkastuskertomuksista kerättiin tietoa siitä, olivatko kuntien tilintarkastuskertomukset vakiomuotoisia vai mukautettuja. Tilinpäätöksistä kerättiin tietoa kuntien konsernirakenteen kompleksisuudesta, eli laajuudesta. Tutkimuksen kontrollimuuttujina hyödynnettiin taloudellisia tunnuslukuja kuntien tilinpäätöksistä. Aineisto analysoitiin hyödyntäen logistista regressioanalyysiä. Analyysin tuloksena saatiin tietoa siitä, mitkä tekijät kuntakonserneissa vaikuttivat tilintarkastuskertomuksiin. Lisäksi tuloksista selvisi, miten nämä tekijät vaikuttivat tilintarkastuskertomuksien mukautuksiin.

Keskeisin huomio tutkimuksessa on se, että kuntakonsernin kompleksisuuden vaikutus tilintarkastuskertomuksien mukautuksiin on merkittävä. Tuloksista myös havaitaan, että konsernin kompleksisuus vähentää mukautuksia kuntien tilintarkastuskertomuksissa. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että konsernin kompleksisuus tuottaa kunnalle ominaisuuksia, jotka hyödyttävät sitä tilintarkastuksessa. Tällaiset ominaisuudet saattavat olla jopa kompleksisuuteen liittyviä riskejä, jotka kannustavat kuntia panostamaan riskienhallintaan ja valvontaan. Tällöin riskistä saattaa seurata tilintarkastuksen kannalta positiivinen lopputulema. Muita merkittäviä vaikuttimia tutkimuksessa ovat kuntakonsernin lainanhoitokate sekä asukasluku. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tilintarkastuskertomuksissa korostuvat talouden ulkopuoliset muuttujat. Tulosta voidaan perustella maailmantalouden tilanteen ja tilintarkastuksen painopisteiden muutoksella. Sen vuoksi aihetta olisi tärkeää tutkia pitkittäistutkimuksena, jotta saataisiin tietoa siitä, ovatko vaikutukset muuttuneet ajan kuluessa. Tulevaisuuden tutkimuksessa olisi tärkeää analysoida myös muita kompleksisuuden muuttujia, koska tämä tutkimus keskittyi kompleksisuuteen konsernin näkökulmasta.