Puurakentamisen kannustimet: Miksi yksityinen rakennuttaja rakentaa puusta?
Peuransalo, Martti (2020)
Peuransalo, Martti
2020
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Degree Programme in Architecture, BSc (Arch), Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273950
Tiivistelmä
Osana ilmastonmuutoksen vastaista työtä rakennusalalla on paineet vähentää päästöjä. Vähähiiliseen rakentamiseen ja puurakentamiseen halutaan kannustaa. Kandidaatintyö käsittelee kerrostalomittaluokan puurakentamisen kannustimia yksityisen rakennuttajan näkökulmasta. Puukerrostalo on valittu edustamaan vähähiilistä rakennustapaa. Työssä selvitettiin vähähiilisen rakentamisen ja puurakentamisen tilannetta Suomessa ja erikoistapauksena Tampereella. Työssä etsittiin keinot, jotka tällä hetkellä tai potentiaalisesti tulevaisuudessa kannustavat rakentamaan puusta.
Tämän hetkiset toimet yksityisen puolen puukerrostalorakentamisen kannustamiseen ovat erittäin niukat jopa olemattomat. Ympäristöystävällisyyteen tähtäävät vaatimukset liittyvät lähinnä rakennuksen lämmöneristävyyteen, mikä on yksipuolinen näkemys.
Kirjallisuudessa esiintuotuja, mahdollisesti käyttöönotettavia ohjaustoimenpiteitä voidaan ja-kaa valtiolliseen ja kunnalliseen ohjaukseen sekä markkinaohjaukseen. Valtiollisessa ja kunnallisessa ohjauksessa voisi määräyksenomaisten vaatimusten lisäksi olla palkitsevia kannustimia, joiden saavuttaminen olisi vapaaehtoista mutta palkitsevaa. Kannustimia voivat olla esimerkiksi suora valtion avustus, lisärakennusoikeus tai kiinteistöverohuojennus rakennuksille, joiden ympäristöystävällisyys on merkittävä.
Parhaimmillaan markkinoiden aito kysyntä puukerrostaloille tai vähähiilisille kerrostaloille kasvattaisi niiden määrää. Tällä hetkellä puurakenteisen kerrostalon investointikustannukset ovat hieman perinteistä kerrostaloa korkeammat. Siten markkinat eivät kannusta puukerrostalorakentamiseen. Jotkin rahoitustahot pitävät kuitenkin ympäristöystävällisyyttä rahoituksen myöntämisen ehtona. Puun käytön oppiminen sekä terve kilpailu puutuotteiden kesken ja puurakentajien kesken voisivat parantaa puun ja vähähiilisen rakentamisen asemaa markkinoilla.
Kandidaatintyön tärkeimpänä löydöksenä todettiin, että vähähiilisyyteen tulee kannustaa ko-konaisratkaisuilla. Vähähiiliset materiaalit, kuten puu, voivat olla osaratkaisu, mutta lisäksi on huomioitava esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuus ja lämmitys koko elinkaaren ajan. Yh-den rakennusmateriaalin, kuten puun, tukeminen voisi aiheuttaa lainsäädännöllisiä vaikeuksia. Paremmaksi nähtiin kokonaisvaltaiseen vähäpäästöisyyteen ohjaaminen. Tämä edellyttää ra-kennuksen elinkaaripäästöjen ymmärtämistä. Suunnittelun ja toteutuksen onnistumisen mitattavuus ja vertailukelpoisuus ovat keskeisiä. Elinkaaripäästöjen mittaamiseen ja osoittamiseen pitää olla yleispätevät laskentatavat. Sen jälkeen kun rakennuksille voidaan laskea kokonaispäästöt, voidaan kannustaa vähäpäästöisyyteen.
Tämän hetkiset toimet yksityisen puolen puukerrostalorakentamisen kannustamiseen ovat erittäin niukat jopa olemattomat. Ympäristöystävällisyyteen tähtäävät vaatimukset liittyvät lähinnä rakennuksen lämmöneristävyyteen, mikä on yksipuolinen näkemys.
Kirjallisuudessa esiintuotuja, mahdollisesti käyttöönotettavia ohjaustoimenpiteitä voidaan ja-kaa valtiolliseen ja kunnalliseen ohjaukseen sekä markkinaohjaukseen. Valtiollisessa ja kunnallisessa ohjauksessa voisi määräyksenomaisten vaatimusten lisäksi olla palkitsevia kannustimia, joiden saavuttaminen olisi vapaaehtoista mutta palkitsevaa. Kannustimia voivat olla esimerkiksi suora valtion avustus, lisärakennusoikeus tai kiinteistöverohuojennus rakennuksille, joiden ympäristöystävällisyys on merkittävä.
Parhaimmillaan markkinoiden aito kysyntä puukerrostaloille tai vähähiilisille kerrostaloille kasvattaisi niiden määrää. Tällä hetkellä puurakenteisen kerrostalon investointikustannukset ovat hieman perinteistä kerrostaloa korkeammat. Siten markkinat eivät kannusta puukerrostalorakentamiseen. Jotkin rahoitustahot pitävät kuitenkin ympäristöystävällisyyttä rahoituksen myöntämisen ehtona. Puun käytön oppiminen sekä terve kilpailu puutuotteiden kesken ja puurakentajien kesken voisivat parantaa puun ja vähähiilisen rakentamisen asemaa markkinoilla.
Kandidaatintyön tärkeimpänä löydöksenä todettiin, että vähähiilisyyteen tulee kannustaa ko-konaisratkaisuilla. Vähähiiliset materiaalit, kuten puu, voivat olla osaratkaisu, mutta lisäksi on huomioitava esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuus ja lämmitys koko elinkaaren ajan. Yh-den rakennusmateriaalin, kuten puun, tukeminen voisi aiheuttaa lainsäädännöllisiä vaikeuksia. Paremmaksi nähtiin kokonaisvaltaiseen vähäpäästöisyyteen ohjaaminen. Tämä edellyttää ra-kennuksen elinkaaripäästöjen ymmärtämistä. Suunnittelun ja toteutuksen onnistumisen mitattavuus ja vertailukelpoisuus ovat keskeisiä. Elinkaaripäästöjen mittaamiseen ja osoittamiseen pitää olla yleispätevät laskentatavat. Sen jälkeen kun rakennuksille voidaan laskea kokonaispäästöt, voidaan kannustaa vähäpäästöisyyteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]