Eine Analyse der DaF-Lehrwerkreihe "Genau" bezüglich der didaktischen Vermittlung des Genitivs
Österbacka, Leena (2020)
Österbacka, Leena
2020
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273947
Tiivistelmä
Saksan sijamuodoista genetiivin voidaan olettaa tuovan erityistä haastetta sen opetuksessa ja oppimisessa, sillä se mielletään usein korkeammaksi arkikieleksi ja etenkin arkipuhekielessä sen käyttöä usein vältetään. Saksan genetiivi on myös tehtäviltään suomen genetiiviä vähälukuisempi ja se muodostetaan omistusmuotona usein käänteisesti verrattuna suomen kieleen.
Tässä laadullisessa ja osin kvantitatiivisessa oppikirja-analyysissä tutkitaan sitä, miten saksan genetiiviä käsitellään lukion A-saksan Genau oppikirjasarjassa 1-8. Työn tavoitteena on selvittää, millä tavoin oppikirjasarja tukee saksan genetiivin oppimista, sekä minkä verran ja millaisia genetiivin käyttömuotoja kirjasarjassa otetaan huomioon. Erityistä huomiota kiinnitetään myös kielioppisivuihin, sekä tehtävätyyppeihin, joissa genetiiviä yksinomaa harjoitellaan. Tutkimuksella on myös henkilökohtainen merkitys, sillä aloittava saksan opettaja on käyttänyt analysoitavaa kirjaa itse lukiossa ja koki tuolloin genetiivin oppimisvaikeuksia. Tutkimuksessa lähdetään myös siitä oletuksesta, ettei genetiivin opettamisesta ei ole löydettävissä oppikirja-analyysiä.
Oppikirja-analyysi osoittaa, että kirjasarjassa esiintyy noin runsaat 1650 genetiivimuotoa, 134 genetiiviä vaativaa prepositiota, sekä 173 von-prepositiolla genetiivin korvaavaa ilmausta. Tiettyjä genetiivimuotoja esiintyi enemmän kuin toisia ja kaikkein yleisimpinä tunnetut genetiivimuodot toistuivat oppikirjoissa usein. Kirjasarjassa esiintyi myös muutamia erittäin kirjakielisiä genetiivimuotoja, sekä puhekielessä käytetty genetiivin korvaava possessiividatiivi. Analyysissä paljastui myös, että genetiivien esiintymistiheys, sekä genetiivimuotojen moninaisuus kirjasarjan edetessä kasvaa.
Genetiivejä esiintyy eniten kirjojen kappaleiden avainteksteissä ja niihin kuuluvissa harjoitustehtävissä. Yleisin tehtävätyyppi on taulukko, sekä aukko- ja käännöstehtävä, joissa genetiiviä ei usein erikseen mainita, joten oppilas omaksunee kieliopillisen merkityksen passiivisesti. Toisinaan tehtävät ovat myös sidoksissa toisiinsa tavalla, joka ei tarpeeksi tue oppilaan itsenäistä ja yksilöllistä etenemistä. Tutkielman keskeinen tulos on, että oppikirjasarja antaa mahdollisuudet erittäin monipuoliseen ja laajaan genetiivin ymmärtämiseen, mutta tämän saavuttamiseksi tarvitaan opettajan tukea.
Tässä laadullisessa ja osin kvantitatiivisessa oppikirja-analyysissä tutkitaan sitä, miten saksan genetiiviä käsitellään lukion A-saksan Genau oppikirjasarjassa 1-8. Työn tavoitteena on selvittää, millä tavoin oppikirjasarja tukee saksan genetiivin oppimista, sekä minkä verran ja millaisia genetiivin käyttömuotoja kirjasarjassa otetaan huomioon. Erityistä huomiota kiinnitetään myös kielioppisivuihin, sekä tehtävätyyppeihin, joissa genetiiviä yksinomaa harjoitellaan. Tutkimuksella on myös henkilökohtainen merkitys, sillä aloittava saksan opettaja on käyttänyt analysoitavaa kirjaa itse lukiossa ja koki tuolloin genetiivin oppimisvaikeuksia. Tutkimuksessa lähdetään myös siitä oletuksesta, ettei genetiivin opettamisesta ei ole löydettävissä oppikirja-analyysiä.
Oppikirja-analyysi osoittaa, että kirjasarjassa esiintyy noin runsaat 1650 genetiivimuotoa, 134 genetiiviä vaativaa prepositiota, sekä 173 von-prepositiolla genetiivin korvaavaa ilmausta. Tiettyjä genetiivimuotoja esiintyi enemmän kuin toisia ja kaikkein yleisimpinä tunnetut genetiivimuodot toistuivat oppikirjoissa usein. Kirjasarjassa esiintyi myös muutamia erittäin kirjakielisiä genetiivimuotoja, sekä puhekielessä käytetty genetiivin korvaava possessiividatiivi. Analyysissä paljastui myös, että genetiivien esiintymistiheys, sekä genetiivimuotojen moninaisuus kirjasarjan edetessä kasvaa.
Genetiivejä esiintyy eniten kirjojen kappaleiden avainteksteissä ja niihin kuuluvissa harjoitustehtävissä. Yleisin tehtävätyyppi on taulukko, sekä aukko- ja käännöstehtävä, joissa genetiiviä ei usein erikseen mainita, joten oppilas omaksunee kieliopillisen merkityksen passiivisesti. Toisinaan tehtävät ovat myös sidoksissa toisiinsa tavalla, joka ei tarpeeksi tue oppilaan itsenäistä ja yksilöllistä etenemistä. Tutkielman keskeinen tulos on, että oppikirjasarja antaa mahdollisuudet erittäin monipuoliseen ja laajaan genetiivin ymmärtämiseen, mutta tämän saavuttamiseksi tarvitaan opettajan tukea.