Nigerialaisten naisten mediarepresentaatiot: Feministinen kriittinen diskurssianalyysi Channels TV:n ja CNN:n uutisoinnista

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani nigerialaisten naisten mediarepresentaatioita nigerialaisessa ja yhdysvaltalaisessa mediassa. Tutkimuksessani selvitän, minkälaista diskurssia mediat käyttävät nigerialaisista naisista, minkälaisia yhtäläisyyksiä tai eroja näissä on, ja mitä nämä kertovat sosiaalisesta maailmasta. Tarkastelun kohteena ovat Boko Haramin suorittama Chibokin kaappaustapaus vuonna 2014 ja tästä seurannut Chibokin tyttöjen uutisilmiö.

Tutkimukseni on diskurssianalyysitutkimus, jonka teoreettinen viitekehys pohjautuu feministiseen kriittiseen diskurssianalyysiin. Lähestymistavan mukaan kieli on aina yhteydessä sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen ja toisintamiseen. Siksi diskursseja analysoimalla voidaan ymmärtää erilaisten ilmiöiden saamia merkityksiä, sosiaalisen maailman rakenteita, sekä sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa, joita piilotetuilla valtasuhteilla ylläpidetään. Tutkimusaineistoni on kerätty nigerialaisen Channels TV:n ja yhdysvaltalaisen CNN:n uutisoinnista. Tarkastelen yhteensä 73 artikkelia Chibokin kaappauksen tapahtuma-ajalta ja vuosipäivien ympäriltä. Feminististä kriittistä diskurssianalyysia ja teemoittelun metodia käyttäen luon kategoriat, joiden sisällä nigerialaisia naisia yleisimmin kuvaillaan.

Analyysissani selviää, että nigerialaismediassa naisiin viitataan yleensä uhreina, hallituksesta riippuvaisina, sosiaalisten epäkohtien ja häpeän symboleina, sekä päättäväisinä aktivistinaisina. Yhdysvaltalaismediassa naisia kuvaillaan terroristien uhreina, väkivaltaisina pettureina, rohkeina aktivisteina ja länsivaltioista riippuvaisina. Vertailussa löydän, että molemmat mediat korostavat kaapattujen uhriroolia, tarvetta heidän pelastamiselleen, sekä aktivistinaisten päättäväisyyttä. Channels TV näkee vastuun pelastamisesta kuuluvan kuitenkin Nigerian hallitukselle, siinä missä CNN nostaa esiin myös länsivaltioiden vastuuta. CNN liittää yhdysvaltalaiset osaksi nigerialaisia implikoiden, että yhdysvaltalaiset ovat myös vaarassa joutua Boko Haramin terrorismin kohteeksi, ja tätä kautta oikeuttavat osallistumistaan pelastusoperaatioihin.

Tulkitsen tulosten perusteella, että mediadiskurssit tukevat sukupuolittuneita konfliktikäsityksiä korostamalla kaapattujen tyttöjen uhriroolia, heidän riippuvuuttaan miehistä, sekä vähättelemällä näiden väkivaltaista toimijuutta. Toiseksi se myös haastaa näitä käsityksiä nostamalla esiin nigerialaisten aktivistinaisten ja vapautuneiden kaapattujen toimijuutta, mikä kertoo mahdollisesta muutoksesta naisten yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sen huomioimisessa. Kolmanneksi mediassa myös käännetään huomiota pois itse kaapatuista muihin konfliktissa oleviin toimijoihin, kuten kaapattujen perheisiin ja pelastajiin, sekä luodaan mielikuvaa yhdestä kollektiivisesta rintamasta taistelemassa terrorismia vastaan, vähätellen näin Boko Haramin terrorismia kokeneiden kokemuksia.