Jos sanoo jotain, niin kumppanin vastaus on "mitä?": Videopelaamisen vaikutus parisuhteen vuorovaikutukseen
Tammelin, Terhi; Varuhin, Aliisa (2020)
Tammelin, Terhi
Varuhin, Aliisa
2020
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Journalism and Communication, Bachelor of Social Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243721
Tiivistelmä
Videopelaaminen on kasvattanut viimeisen vuosikymmenen aikana suosiotaan nuorison harrastuksesta myös aikuisten ajanviettotavaksi. Pelaamisen on todettu koskettavan yksilön sosiaalisia suhteita ja täten myös parisuhdetta. Kandidaatintutkielmamme tarkastelee videopelaamisen heijastumista parisuhteen vuorovaikutukseen sekä pelitilanteissa että niiden ulkopuolella. Tutkimuksessa vertaillaan myös parisuhteen osapuolten vuorovaikutuksellisia kokemuseroja. Tutkimuksen kohteena ovat pariskunnat, joista vain toinen osapuoli harrastaa videopelejä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää sitä, millä tavoin peliharrastus heijastuu osapuolten keskinäiseen viestintään ja parisuhteeseen.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Mahdollisten kokemuserojen kartoittamiseksi parisuhteen osapuolille muodostettiin erilliset kyselyt, jotka yhdistettiin pariskunnan valitseman tiiminimen avulla. Sosiaalisessa mediassa jaettu verkkokyselylomake tavoitti yhteensä 18 vastaajapariskuntaa. Tutkimus noudatti pääosin aineistolähtöistä lähestymistapaa, mutta myös aiheeseen liittyvää teoriatietoa sovellettiin tulosten analysoinnissa. Teoriat valikoituivat aineiston ja aiheen tuntemuksen pohjalta. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että pelitilanteen vuorovaikutus on vähäistä ja heikkolaatuista. Tulosten kannalta merkittävimmäksi tekijäksi voidaan ilmiön kannalta nimetä heikkenevän kuuloyhteyden ja pelaamisessa hyödynnettävien lisälaitteiden yhteys. Heikkenevän kuuloyhteyden vuoksi pariskunnan ei-pelaava osapuoli joutuu suunnittelemaan ja laajentamaan viestintäänsä tarkemmin kumppanin huomion kiinnittämiseksi. Pelitilanteen ulkopuolella pelaamisesta keskustellaan vähäisesti. Yleisesti osapuolten keskinäiset kokemukset pelaamiseen liittyvästä viestinnästä ovat tutkimuksen perusteella yhteneväisiä. Pariskunnat määrittelevät samalla tavalla esimerkiksi pelaamiseen käytettävän ajan ja lisälaitteiden osuuden keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Tulosten perusteella pelaamiseen liittyvän vuorovaikutuksen voidaan todeta rakentuvan pariskuntien yhteisestä ymmärryksestä ja avoimesta keskustelusta videopelaamisen ympärillä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pelitilanne ymmärretään parisuhteessa molempien osapuolten omana aikana, jolloin vuorovaikutuksen ei tarvitse olla monipuolista, mutta tarvittaessa mahdollista. Tarpeellisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi molemmat osapuolet suunnittelevat viestintäänsä tilanteen mukaan. Viestinnän suunnittelun kannalta olennaisessa roolissa ovat osapuolten asenteet peliharrastusta kohtaan sekä heidän viestintähistoriansa. Tulosten perusteella kohtuullisissa rajoissa pysyvä videopelaaminen ei vaaranna parisuhteen tilaa eikä osapuolten välistä viestintäsuhdetta.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Mahdollisten kokemuserojen kartoittamiseksi parisuhteen osapuolille muodostettiin erilliset kyselyt, jotka yhdistettiin pariskunnan valitseman tiiminimen avulla. Sosiaalisessa mediassa jaettu verkkokyselylomake tavoitti yhteensä 18 vastaajapariskuntaa. Tutkimus noudatti pääosin aineistolähtöistä lähestymistapaa, mutta myös aiheeseen liittyvää teoriatietoa sovellettiin tulosten analysoinnissa. Teoriat valikoituivat aineiston ja aiheen tuntemuksen pohjalta. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että pelitilanteen vuorovaikutus on vähäistä ja heikkolaatuista. Tulosten kannalta merkittävimmäksi tekijäksi voidaan ilmiön kannalta nimetä heikkenevän kuuloyhteyden ja pelaamisessa hyödynnettävien lisälaitteiden yhteys. Heikkenevän kuuloyhteyden vuoksi pariskunnan ei-pelaava osapuoli joutuu suunnittelemaan ja laajentamaan viestintäänsä tarkemmin kumppanin huomion kiinnittämiseksi. Pelitilanteen ulkopuolella pelaamisesta keskustellaan vähäisesti. Yleisesti osapuolten keskinäiset kokemukset pelaamiseen liittyvästä viestinnästä ovat tutkimuksen perusteella yhteneväisiä. Pariskunnat määrittelevät samalla tavalla esimerkiksi pelaamiseen käytettävän ajan ja lisälaitteiden osuuden keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Tulosten perusteella pelaamiseen liittyvän vuorovaikutuksen voidaan todeta rakentuvan pariskuntien yhteisestä ymmärryksestä ja avoimesta keskustelusta videopelaamisen ympärillä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pelitilanne ymmärretään parisuhteessa molempien osapuolten omana aikana, jolloin vuorovaikutuksen ei tarvitse olla monipuolista, mutta tarvittaessa mahdollista. Tarpeellisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi molemmat osapuolet suunnittelevat viestintäänsä tilanteen mukaan. Viestinnän suunnittelun kannalta olennaisessa roolissa ovat osapuolten asenteet peliharrastusta kohtaan sekä heidän viestintähistoriansa. Tulosten perusteella kohtuullisissa rajoissa pysyvä videopelaaminen ei vaaranna parisuhteen tilaa eikä osapuolten välistä viestintäsuhdetta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8365]