Kielellisen tietoisuuden tukeminen esiopetuksessa: Näkökulmana toiminnallisuus
Niemelä, Elli (2020)
Niemelä, Elli
2020
Varhaiskasvatus, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto - Early Childhood Education, Bachelor of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273917
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on kielellisen tietoisuuden tukeminen esiopetuksessa ja toiminnallisuuden hyödyntäminen tukemisen muotona. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä keinoilla esiopetuksen opettajat tukevat kielellisen tietoisuuden kehittymistä ja käyttävätkö esiopettajat toiminnallisuutta yhtenä tukemisen muotona. Lisäksi haluttiin selvittää esiopettajien käsityksiä toiminnallisuuden hyödyistä.
Tutkimuksen teoreettisena taustana olivat kielellinen tietoisuus ja kielellisen tietoisuuden kehittämisen tukeminen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (2014). Toinen keskeinen käsite oli toiminnallisuus ja sen näkyminen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014).
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2019 lopussa puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin neljää esiopetuksessa toimivaa varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulosten mukaan esiopettajat käyttivät keskenään hyvin samankaltaisia tukemisen muotoja tukiessaan kielellisen tietoisuuden kehitystä. Esiopettajien käyttämät tukemisen muodot olivat monipuolisia ja linjassa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) kanssa. Esiopettajat tukivat kielellisen tietoisuuden kehitystä lapsia yksilöllisesti ja päivittäisesti tukien. Kaikki esiopettajat hyödynsivät kielellistä tietoisuutta tukevan toiminnan suunnittelussa lasten kiinnostuksen kohteita.
Tutkimuksen tulosten mukaan kaikki esiopettajat käyttivät toiminnallisuutta yhtenä kielellisen tietoisuuden tukemisen muotona ja esiopettajat kokivat toiminnallisuuden käytön mielekkääksi. Esiopettajien työkokemus ja lapsiryhmän koko eivät vaikuttaneet toiminnallisuuden käyttämiseen. Esiopettajat tukivat kielellisen tietoisuuden kehitystä erilaisten toiminnallisten leikkien ja pelien, päättely- ja ongelmanratkaisutehtävien ja kielellä leikkimisen avulla. Esiopettajat kokivat toiminnallisuudesta olevan lapsille paljon hyötyä ja kokivat toiminnallisuuden lisäävän lasten keskittymiskykyä ja iloa oppimista kohtaan.
Tutkimuksen teoreettisena taustana olivat kielellinen tietoisuus ja kielellisen tietoisuuden kehittämisen tukeminen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (2014). Toinen keskeinen käsite oli toiminnallisuus ja sen näkyminen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014).
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2019 lopussa puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin neljää esiopetuksessa toimivaa varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulosten mukaan esiopettajat käyttivät keskenään hyvin samankaltaisia tukemisen muotoja tukiessaan kielellisen tietoisuuden kehitystä. Esiopettajien käyttämät tukemisen muodot olivat monipuolisia ja linjassa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) kanssa. Esiopettajat tukivat kielellisen tietoisuuden kehitystä lapsia yksilöllisesti ja päivittäisesti tukien. Kaikki esiopettajat hyödynsivät kielellistä tietoisuutta tukevan toiminnan suunnittelussa lasten kiinnostuksen kohteita.
Tutkimuksen tulosten mukaan kaikki esiopettajat käyttivät toiminnallisuutta yhtenä kielellisen tietoisuuden tukemisen muotona ja esiopettajat kokivat toiminnallisuuden käytön mielekkääksi. Esiopettajien työkokemus ja lapsiryhmän koko eivät vaikuttaneet toiminnallisuuden käyttämiseen. Esiopettajat tukivat kielellisen tietoisuuden kehitystä erilaisten toiminnallisten leikkien ja pelien, päättely- ja ongelmanratkaisutehtävien ja kielellä leikkimisen avulla. Esiopettajat kokivat toiminnallisuudesta olevan lapsille paljon hyötyä ja kokivat toiminnallisuuden lisäävän lasten keskittymiskykyä ja iloa oppimista kohtaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]