Viivyn vielä vartin : Haapajärven kirjasto- ja kulttuuritalon mennyt ja tuleva
Väätäinen, Maria (2020)
2020
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Architecture, MSc (Arch)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273886
Tiivistelmä
Haapajärven vanha kivinen suojeluskuntatalo on seissyt Kauppakadun varressa 1940-luvulta lähtien toimien kaupunginkirjastona ja kulttuuritalona viimeisimmät neljä vuosikymmentä. Museovirasto on luokitellut rakennuksen osaksi valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, mutta tästä huolimatta talon historiasta on vain vähän kirjallista tietoa löydettävissä. Tämä diplomityö kokoaa yksiin kansiin rakennuksen historian moninaiset vaiheet sekä nykytilanteen, jotta jatkossa rakennuksesta on nykyistä enemmän tietoa saatavilla yhdessä paikassa.
Historia- ja nykytilannekatsauksen lisäksi työssä käydään läpi kirjastojen merkitystä pienille paikkakunnille sekä Haapajärven kirjaston nykytilannetta. Lopuksi työssä esitetään parannussuunnitelma kirjaston ja kulttuurisektorin tiloihin, sillä tilojen olemus sekä toiminnallisuus kaipaavat päivitystä nykytarpeisiin.
Rakennuksessa ei ole tehty yhtenäistä remonttia vuosien 1981 ja 1983 jälkeen, jolloin tilat saneerattiin kirjaston ja kulttuuritoiminnan käyttöön. Sen sijaan vuosien varrella tehdyt yksittäiset remontit ovat saaneet aikaan pirstaleisen ja materiaaleiltaan tunkkaisen kokonaisuuden. Tällä hetkellä rakennuksen suurimpia uhkia ovatkin talotekniikan tai tilojen vaatimat yksittäiset toimenpiteet, joiden näkyvät lopputulokset eivät sovellu vanhan rakennuksen luonteeseen.
Suunnitelmaosuus on vaiheistettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa painopiste on kevyissä rakenteissa ja pintamateriaaleissa. Tiloja järkeistämällä parannetaan niiden käytettävyyttä. Uusilla pintamateriaaleilla sekä kalusteilla taas yhtenäistetään rakennuksen sisustus vastaamaan nykyistä paremmin käyttäjien tarpeita ja talon henkeä. Ensimmäinen vaihe ei vaadi rakenteellisia muutoksia. Se on näin ollen realistinen parannussuunnitelmaehdotus tilanteeseen, jossa tilojen käytettävyys vaatii selkeästi toimenpiteitä, mutta kaupungin kiristyvä budjetti ei salli mitään ylimääräistä.
Toisen vaiheen tarkoitus on jatkaa ensimmäistä vaihetta pidemmälle ja parantaa kirjaston ja teatterin vuoropuhelua. Tällä hetkellä ne ovat toisistaan erillään olevia kokonaisuuksia 80-luvun saneerauksien ja kerrostasovaihteluiden vuoksi. Toisessa vaiheessa esitetään ratkaisu talon osien esteettömään yhdistämiseen pienen laajennusosan avulla.
Kolmannessa vaiheessa täydennetään edellisiä vaiheita keskittymällä rakennuksen pihapiiriin ja ympäristöön. Rakennuksen parkkipaikkana toiminut takapiha on muutettu uudeksi kulttuuripihaksi, jonka reunalle on osoitettu paikka mahdolliselle näyttelyrakennukselle. Näyttelytiloille on ollut Haapajärvellä pitkään tarvetta ja niiden sijoittaminen nykyisen rakennuksen yhteyteen täydentäisi kaupungin kulttuuritarjontaa. Haapajärven keskustan pääteitä Puistokatua ja Kauppakatua yhdistävä Haapalankatu päättyy Kauppakadun päässä kirjasto- ja kulttuuritalon pääjulkisivuun. Katu on kuitenkin nykyisellään pelkästään betoniporsailla katkaistu kadunpätkä asfalttipinnalla. Kolmannessa vaiheessa esitetään kadun muuttaminen puistomaiseksi kävelykaduksi.
Historia- ja nykytilannekatsauksen lisäksi työssä käydään läpi kirjastojen merkitystä pienille paikkakunnille sekä Haapajärven kirjaston nykytilannetta. Lopuksi työssä esitetään parannussuunnitelma kirjaston ja kulttuurisektorin tiloihin, sillä tilojen olemus sekä toiminnallisuus kaipaavat päivitystä nykytarpeisiin.
Rakennuksessa ei ole tehty yhtenäistä remonttia vuosien 1981 ja 1983 jälkeen, jolloin tilat saneerattiin kirjaston ja kulttuuritoiminnan käyttöön. Sen sijaan vuosien varrella tehdyt yksittäiset remontit ovat saaneet aikaan pirstaleisen ja materiaaleiltaan tunkkaisen kokonaisuuden. Tällä hetkellä rakennuksen suurimpia uhkia ovatkin talotekniikan tai tilojen vaatimat yksittäiset toimenpiteet, joiden näkyvät lopputulokset eivät sovellu vanhan rakennuksen luonteeseen.
Suunnitelmaosuus on vaiheistettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa painopiste on kevyissä rakenteissa ja pintamateriaaleissa. Tiloja järkeistämällä parannetaan niiden käytettävyyttä. Uusilla pintamateriaaleilla sekä kalusteilla taas yhtenäistetään rakennuksen sisustus vastaamaan nykyistä paremmin käyttäjien tarpeita ja talon henkeä. Ensimmäinen vaihe ei vaadi rakenteellisia muutoksia. Se on näin ollen realistinen parannussuunnitelmaehdotus tilanteeseen, jossa tilojen käytettävyys vaatii selkeästi toimenpiteitä, mutta kaupungin kiristyvä budjetti ei salli mitään ylimääräistä.
Toisen vaiheen tarkoitus on jatkaa ensimmäistä vaihetta pidemmälle ja parantaa kirjaston ja teatterin vuoropuhelua. Tällä hetkellä ne ovat toisistaan erillään olevia kokonaisuuksia 80-luvun saneerauksien ja kerrostasovaihteluiden vuoksi. Toisessa vaiheessa esitetään ratkaisu talon osien esteettömään yhdistämiseen pienen laajennusosan avulla.
Kolmannessa vaiheessa täydennetään edellisiä vaiheita keskittymällä rakennuksen pihapiiriin ja ympäristöön. Rakennuksen parkkipaikkana toiminut takapiha on muutettu uudeksi kulttuuripihaksi, jonka reunalle on osoitettu paikka mahdolliselle näyttelyrakennukselle. Näyttelytiloille on ollut Haapajärvellä pitkään tarvetta ja niiden sijoittaminen nykyisen rakennuksen yhteyteen täydentäisi kaupungin kulttuuritarjontaa. Haapajärven keskustan pääteitä Puistokatua ja Kauppakatua yhdistävä Haapalankatu päättyy Kauppakadun päässä kirjasto- ja kulttuuritalon pääjulkisivuun. Katu on kuitenkin nykyisellään pelkästään betoniporsailla katkaistu kadunpätkä asfalttipinnalla. Kolmannessa vaiheessa esitetään kadun muuttaminen puistomaiseksi kävelykaduksi.