Opiskelija, kuka muodostaa poliittisen mielipiteesi?: Ympäristön muodostama yksityinen päätös

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen, kuinka sosiaaliset tekijät vaikuttavat Tampereen yliopiston opiskelijoiden poliittisen mielipiteen muodostumiseen. Tutkielman taustalla vaikuttaa keskustelu suomalaisten äänestysaktiivisuuden polarisoitumisesta ja korkeakoulutettujen korkeasta äänestysaktiivisuudesta suhteessa peruskoulun käyneisiin. Tutkimuskysymystä lähestytään mikrotason poliittisen sosiologian näkökulmasta kiinnittäen huomiota yksilöiden ja ryhmien merkitykseen poliittisen mielipiteen muodostuksessa. Tutkimuksen teoreettisena taustana tarkastellaan sekundaarisosialisaatiota, sosiaalista pääomaa sekä äänestyskäyttäytymistä käsitteleviä teorioita. Tutkielman kohderyhmänä ovat Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat. Tutkielman aineisto kerättiin helmikuussa 2020 anonyymillä avoimella kirjoituskutsulla, joka laadittiin yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Penna-verkkoalustan avulla. Kirjoituskutsuun laadittiin 13 apukysymystä. Kirjoituskutsun taustakysymyksissä kysyttiin vastaajan sukupuoli, ikäryhmä sekä puolue, jota vastaaja äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Kirjoituskutsu jaettiin yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestön Facebook-ryhmässä sekä sähköpostilistalla. Kirjoituskutsuun vastasi 12 yhteiskuntatutkimuksen opiskelijaa. Tutkielman analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää noudattaen. Analyysissa tarkastellaan poliittisen mielipiteen muodostumista poliittisten keskusteluiden, yliopiston poliittisen sosialisaation sekä henkilökohtaisten poliittisten mielipiteiden valossa. Tutkielman tuloksista ilmenee, että sosiaalisten tekijöiden merkitys opiskelijoiden poliittisen mielipiteen muodostukseen on moniselitteinen ilmiö, johon on vaikea löytää yksinkertaista vastausta. Aineistosta on havaittavissa, että vastaajilla on selkeä käsitys puolueista, joiden kannattaminen nähdään yleisesti hyväksyttynä opiskelukavereiden keskuudessa. Tätä käsitystä vahvistavat keskustelut opiskelukavereiden kanssa, opinnot sekä yleinen ilmapiiri yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden parissa. Moni vastaajista samaistuu Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustamaan arvomaailman, ja näin ollen myös poliittiset näkemykset ovat usein yhdenmukaisia. Vastauksista nousee esiin, ettei yleiseksi koettuja mielipiteitä usein haasteta opiskelukavereiden kanssa käydyissä poliittisissa keskusteluissa. Sen sijaan näkemyksiä saatetaan haastaa ainejärjestön ulkopuolisissa sosiaalisissa suhteissa. Tutkielma nostaa esiin yhteisön ja sosiaalisten suhteiden merkityksen poliittisen mielipiteen muodostuksessa. Lopullinen äänestysvalinta on aina yksilön tekemä henkilökohtainen päätös, mutta ymmärtääksemme sitä tulee meidän huomioida sosiaalisten verkostojen merkitys poliittisen mielipiteen muodostuksen prosessissa.