Komediaa, draamaa ja historiaa: Kotimaisen elokuvan sisällölliset muutokset ja katsojakäyttäytyminen vuosien 1990–2004 aikana
Suomalainen, Jaakko (2020)
Suomalainen, Jaakko
2020
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273888
Tiivistelmä
Suomalainen elokuva koki 1990-luvun laman myötä syvän takaiskun, kun katsojaluvut romahtivat heikon taloustilanteen vuoksi. Elokuva kuitenkin elpyi vuosituhannen vaihteeseen mennessä, mutta elpymistä on ollut vaikea selittää yksittäisellä syyllä. Tämän kandidaatin työn tehtävä on tarkastella vuosien 1990–2004 aikana ensi-iltansa saaneita kotimaisia elokuvia ja tutkia, onko elokuvan sisällöllisillä muutoksilla ollut vaikutusta nousseisiin katsojalukuihin. Tutkimus tehtiin tutkimalla kyseisten vuosien aikana tuotettujen kotimaisten elokuvien lajityyppejä.
Tutkimus toteutettiin ensisijaisesti tilastoimalla kotimaisten elokuvien lajityyppejä määrällisesti. Tämän jälkeen tuloksia peilattiin yhteiskunnallisin ilmiöihin ja erilaisiin sosiologian teorioihin. Tutkimus on siis yhdistelmä määrällistä ja laadullista tutkimusta. Kaikkia aikavälin pitkiä kotimaisia elokuvia ei laskettu mukaan, vaan elokuvat valikoitiin kynnysarvon mukaan, joka määriteltiin katsojamäärien perusteella. Näin tulokset peilasivat katsojakäyttäytymistä eivätkä niinkään elokuvateollisuutta.
Tutkimus osoitti, että laman aikana komediaelokuvan suosio oli runsasta, mutta 1990- vuosikymmenen jälkipuoliskolla sen katsojaluvut romahtivat. Tämän lisäksi lajityyppejä katsottiin paljon laaja-alaisemmin laman jälkeen. Erityisesti historiallinen, musiikki-, elämäkerta- ja nuortenelokuva saivat 1990-luvun loppupuolella huomattavasti enemmän suosiota.
Tutkimuksen lopullisena tuloksena oli, että katsojien lajityyppimieltymysten muutokseen vaikutti ainakin talouden ailahtelu, elokuvan sosiologisen roolin muutos, katsojasegmentin muutos, tehostunut markkinointi sekä vanhat ja uudenlaiset asenteet. Keskeisimpänä argumenttina oli elokuvan yhteiskunnallisessa roolissa tapahtunut sosiologinen muutos.
Tutkimus toteutettiin ensisijaisesti tilastoimalla kotimaisten elokuvien lajityyppejä määrällisesti. Tämän jälkeen tuloksia peilattiin yhteiskunnallisin ilmiöihin ja erilaisiin sosiologian teorioihin. Tutkimus on siis yhdistelmä määrällistä ja laadullista tutkimusta. Kaikkia aikavälin pitkiä kotimaisia elokuvia ei laskettu mukaan, vaan elokuvat valikoitiin kynnysarvon mukaan, joka määriteltiin katsojamäärien perusteella. Näin tulokset peilasivat katsojakäyttäytymistä eivätkä niinkään elokuvateollisuutta.
Tutkimus osoitti, että laman aikana komediaelokuvan suosio oli runsasta, mutta 1990- vuosikymmenen jälkipuoliskolla sen katsojaluvut romahtivat. Tämän lisäksi lajityyppejä katsottiin paljon laaja-alaisemmin laman jälkeen. Erityisesti historiallinen, musiikki-, elämäkerta- ja nuortenelokuva saivat 1990-luvun loppupuolella huomattavasti enemmän suosiota.
Tutkimuksen lopullisena tuloksena oli, että katsojien lajityyppimieltymysten muutokseen vaikutti ainakin talouden ailahtelu, elokuvan sosiologisen roolin muutos, katsojasegmentin muutos, tehostunut markkinointi sekä vanhat ja uudenlaiset asenteet. Keskeisimpänä argumenttina oli elokuvan yhteiskunnallisessa roolissa tapahtunut sosiologinen muutos.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]