Bilingualismus unter Dolmetscherinnen: Eine explorative Untersuchung zur Darstellung Bilingualer in der Dolmetschwissenschaft

Abstract

Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten kaksikielisyyden eri konsepteja ja määritelmiä otetaan huomioon konferenssitulkkaustutkimuksessa. Vaikka konferenssitulkit ovat työnsä puolesta kaksikielisiä, heidän kaksikielisyyttään ei ole tutkittu laajalti. Tulkkaustutkimuksissa käytetään kuitenkin kaksikielisiä usein vertailuryhminä, mutta heidän kaksikielisyyttään määritellään jokaisessa tutkimuksessa hieman eri tavalla ja vain muutaman parametrin avulla. Kaksikielisyyden tutkimuksen ja tulkkaustieteen yhtymäkohtana on kiinnostus tulkkien ja kaksikielisten kognitiivisista kyvyistä ja esimerkiksi siitä, miten heidän kielensä ovat järjestelty aivoissa. Tutkielman toisessa ja kolmannessa osassa esitetään kaksikielisyyden ja tulkkauksen keskeisiä käsitteitä Taustateoria muodostuu kaksikielisyyden tutkimuksesta tulkkaustieteessä ja tulkkauksen roolista kaksikielisyyden tutkimuksessa. Yhteisten tutkimusten määrä on kuitenkin niukka. Tutkimuskysymyksien avulla selvitetään, miten kaksikielisiä on kuvailtu ja tutkittu konferenssitulkkaustutkimuksissa, mitkä tieteenalat tutkivat konferenssitulkkausta ja kaksikielisyyttä, miten tulkkaustieteelliset tutkimukset käsittelevät kaksikielisyyttä ja mitä kaksikielisyyden määritelmiä ja konsepteja käytetään tulkkaustutkimuksessa. Tämän tutkimuksen aineistona toimii riippumaton kansainvälisen konferenssitulkkaustutkimuksen tiedeverkoston tiedotuslehti CIRIN Bulletin. Tästä tiedotuslehdestä tutkittiin vuoden 2010 ja 2019 välillä julkaistuja numeroita, jotka sisältävät kaksikielisyyttä käsitteleviä julkaisuja. Näin kerätty aineisto koostuu 16:ta tieteellisestä artikkelista, kahdesta väitöskirjasta sekä kahdesta Pro gradu -tutkielmasta. Aineiston analyysi toteutettiin eksploratiivista tutkimusmetodia käyttäen. Tämä kvalitatiivinen tutkimusmetodi valittiin, koska sillä voidaan kartoittaa vähän tutkittuja tutkimusaloja, ja näin ollen soveltuu tämän tutkimuksen aiheeseen. Analyysistä käy ilmi, että kaksikielisiä käytetään tulkkaustutkimuksissa usein vertailuryhminä eikä heidän kaksikielisyyttään ole tutkittu perusteellisesti. Tämä selittää myös tuloksien vaihtelun aiemmissa tutkimuksissa, joissa vertaillaan kaksikielisten ja tulkkien kognitiivisia kykyjä. Tieteenalat, jotka tutkivat kaksikielisyyttä ja tulkkausta yhdessä ovat usein tulkkaustiede, psykologia ja neurotiede. Kaksikielisyyden määritelmiä ja konsepteja on käytetty ja sovellettu vaihtelevasti. Tässä tutkimuksessa perusteellisesti esitetyt tieteelliset näkemykset kaksikielisyydestä voivat toimia tulevaisuudessa hakuteoksena erinäisille tulkkaustieteellisille tutkimuksille mahdollistaen niin kaksikielisten vertailuryhmien kuin tulkkien tarkemman määrittelyn. Tämä puolestaan edesauttaisi paremmin vertailtavien tutkimustuloksien syntyä. Käytännön tasolla tulkkien kaksikielisyyden määritteleminen voisi hyödyntää heitä myös esimerkiksi työkieliä tai tulkkaussuuntaa valittaessa.

Die vorliegende Masterarbeit beschäftigt sich mit der Fragestellung, wie verschiedene Konzepte und Definitionen der Bilingualismusforschung in der Dolmetschwissenschaft angewandt werden. Obwohl Dolmetscherinnen berufsbedingt zweisprachig sind, wird ihr Bilingualismus nicht ausführlicher untersucht. Die Dolmetschwissenschaft verwendet Bilinguale häufig als Vergleichsgruppen, jedoch wird Bilingualismus immer etwas anders definiert und mit anderen Parametern gemessen. Die Schnittstelle zwischen der Bilingualismusforschung und der Dolmetschwissenschaft bildet das gemeinsame Interesse an der Verarbeitung der Sprachen im Gehirn sowie den kognitiven Fähigkeiten Bilingualer und Dolmetscherinnen. Im zweiten Teil dieser Arbeit wird auf die für diese Untersuchung zentralen Begriffe des Bilingualismus sowie des Dolmetschens eingegangen. Den theoretischen Rahmen bilden der aktuelle Forschungsstand zu Bilingualismus in der Dolmetschwissenschaft sowie die Rolle von Dolmetschen in der Bilingualismusforschung. Die Anzahl an Studien und Untersuchungen dieser Thematiken ist überschaubar. Mithilfe der Forschungsfragen soll ermittelt werden, wie Bilinguale in der Dolmetschwissenschaft zu Konferenzdolmetschen dargestellt und untersucht werden, welche Forschungsbereiche sich mit Konferenzdolmetschen und Bilingualismus befassen, wie dolmetschwissenschaftliche Untersuchungen sich mit Bilingualismus auseinandersetzen und welche Konzepte und Kategorisierungen von Bilingualismus in dolmetschwissenschaftlichen Untersuchungen verwendet werden. Als Untersuchungsmaterial dient das Bulletin des internationalen Informationsnetzwerks zu Konferenzdolmetschforschung (CIRIN). Aus dem Bulletin wurden aus dem Zeitraum zwischen 2010 und 2019 Publikationen ausgewählt, die sich mit Bilingualismus auseinandersetzen. Somit beläuft sich das Untersuchungsmaterial auf 20 Publikationen. Die Analyse wurde anhand einer explorative Untersuchung durchgeführt, mit der bisher unerforschte Problemstellungen untersucht werden können. Aus der Analyse geht hervor, dass Bilinguale in dolmetschwissenschaftlichen Untersuchungen häufig als Vergleichsgruppen verwendet werden, der Bilingualismus jedoch nicht umfangreich untersucht wird. Dies erklärt inhärente Forschungsergebnisse bei der Untersuchung kognitiver Fähigkeiten von Bilingualen und Dolmetscherinnen. Hauptsächlich untersuchen folgende Forschungsbereiche Bilingualismus und Dolmetschen: Dolmetschwissenschaft/Translationswissenschaft, Psychologie und Neurowissenschaften. Die umfangreiche theoretische Auseinandersetzung mit Bilingualismus in dieser Arbeit kann in zukünftigen Untersuchungen als Hilfestellung zur Kategorisierung bilingualer Vergleichsgruppen dienen. Dies würde auf theoretischer Ebene dabei helfen, vergleichbare Untersuchungen durchzuführen. Auf praktischer Ebene könnten Dolmetscherinnen ihren eigenen Bilingualismus präziser definieren.