Uuteen tilinpäätösstandardiin liittyvien tietojen raportointi Helsingin Pörssissä: Case: IFRS 16

Abstract

Vuokrasopimuksia käsittelevä kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 16 julkaistiin tammikuussa 2016, ja sen mukaan kansainvälisten tilinpäätöstandardien mukaisen tilinpäätöksen julkaisevan yhteisön tulee kirjata velkoja 1.1.2019 alkaen kaikista yli 12 kuukauden pituisista vuokrasopimuksista, joissa se on vuokralle ottajana, paitsi jos kohteena oleva omaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Vuokralle ottajan on kirjattava käyttöoikeusomaisuuserä, joka edustaa sen oikeutta käyttää vuokrattua omaisuuserää sekä vuokrasopimusvelka, joka edustaa vuokranmaksuvelvollisuutta. Tämän seurauksena IFRS 16 vaikuttaa merkittävästi yhtiöiden tilinpäätöksiin, joilla on aikaisemmin ollut olennainen määrä taseen ulkopuolisia vuokrasopimusvelkoja hallussaan. Kansainvälisten tilinpäätöstandardien (IFRS) pohjalta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) sekä Finanssivalvonta (FIVA) ovat antaneet ohjeistuksensa Helsingin pörssissä päälistalla noteeratuille yhtiöille siitä, miten näiden yhtiöiden tulisi raportoida vuoden 2018 tilinpäätöksissään IFRS 16:n vaikutus lukuihinsa 1.1.2019 alkaen. Aikaisemmissa akateemisissa tutkimuksissa ei olla tutkittu uusiin, ei vielä voimaan astuneisiin tilinpäätösstandardeihin liittyvää raportointia, mutta IFRS 16:n vaikutuksen ollessa hyvin merkittävä osalle yhtiöistä, on standardiin liittyvää raportointia syytä tutkia. Tutkimuksella pyritään avaamaan enemmän tilinpäätöksen käyttäjille niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä annettujen tietojen määrään, jotta tilinpäätösten käyttäjien olisi helpompaa analysoida näitä tilinpäätöksiä.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tilinpäätöksen käyttäjillä on ollut haasteita uusien tilinpäätösstandardien vaikutusten tulkitsemisessa ja että yhtiöiden tilinpäätösraportoinnin määrissä on selkeitä eroja. Tässä tutkielmassa pyritään löytämään vastaus siihen, mitkä tekijät vaikuttavat IFRS 16:een liittyvään tilinpäätösraportointiin Helsingin pörssissä vuoden 2018 osalta sekä tutkia, heijastaako yhtiön yleisen tilinpäätösraportoinnin taso uuteen tilinpäätösraportointiin liittyvän raportoinnin tasoa. Raportointiin vaikuttaviin tekijöihin sekä yleistä tilinpäätösraportointia kuvaaviin mittareihin pyritään löytämään selitys perehtymällä aikaisempiin akateemisiin tutkimuksiin, jotka on tehty tilinpäätösraportoinnin määriin liittyen. Aikaisempien tutkimusten perusteella yhtiöiden tilinpäätösraportoinnin taso heijastuu markkinapohjaisiin mittareihin, kuten yhtiön arvopaperin kaupankäyntivolyymiin ja likviditeettiin sekä yhtiötä seuraavien analyytikoiden määrään. Yhteyttä markkinapohjaisiin mittareihin pyrittiin etsimään myös vuokrasopimuksiin liittyvän tilinpäätösraportoinnin tason kanssa empiiristen analyysien avulla niin, että standardin vaikutus yhtiön taseeseen pyrittiin kontrolloimaan, jotta tämä ei vääristäisi tuloksia.

Tutkielman keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että yhtiön uuteen tilinpäätösstandardiin liittyvällä raportoinnilla on tilastollisesti merkitsevä yhteys yhtiön arvopaperin likviditeetin kanssa. Sen lisäksi tilastollisesti merkitsevä yhteys havaittiin standardin aiheuttaman tasevaikutuksen kanssa, mutta tämän vaikutus oli yhtiön arvopaperin likviditeettiä merkittävästi pienempi. Sen sijaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei havaittu yhtiön arvopaperin keskimääräisten kaupankäyntivolyymien tai yhtiötä seuraavien analyytikoiden kanssa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tutkimuksessa käytetyillä markkinapohjaisilla mittareilla ei onnistuttu selittämään olennaista osaa uuteen tilinpäätösstandardiin liittyvästä vaihtelusta, ja valtaosa yhtiön IFRS 16:n raportointiin liittyvästä vaihtelusta selittyy tämän tutkimuksen ulkopuolisilla tekijöillä. Täten tutkimuksessa ei onnistuttu selittämään olennaista määrää uuteen tilinpäätösstandardiin liittyvän raportoinnin määrään vaikuttavista tekijöistä.