Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen, työn tuottavuuteen ja palkkoihin

Abstract

Tekoälyn kehityksessä on tapahtunut isoja askelia muun muassa datan määrän kasvun ansiosta viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämän johdosta tekoälyllä on ollut vaikutusta paitsi tuottavuuteen eri sektoreilla myös uusiin työtapoihin sekä liiketoimintamalleihin. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkoituksena on selvittää tekoälyn vaikutuksia työllisyyteen, työn tuottavuuteen ja palkkoihin käyttäen tutkimusmenetelmänä kirjallisuus- katsausta. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi perusteet yksittäisen yrityksen työvoiman kysynnälle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Talousteorian avulla lisäksi määritetään, miten työvoiman kysyntä reagoi muutoksiin pääoman hinnassa työvoiman ja pääoman ollessa tuotantoprosessissa sekä toisiaan korvaavia että toisiaan täydentäviä tuotantopanoksia. Teoriaosion lopuksi selvitetään perusteita työmarkkinoiden palkkarakenteen muodostumiselle esittelemällä keskeiset periaatteet muun muassa tehokkuuspalkkamallista. Kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettiin keskeisimpiä työn taloustieteen tutkimuksia ja tutkimusraportteja, jotka pääosin käsittelevät tekoälyn aiheuttamaa murrosta työmarkkinoilla. Tutkimukset ovat suurilta osin yhdysvaltalaisia muutamaa suomalaista tutkimusta lukuun ottamatta. Kirjallisuuskatsauksella saadut tulokset viittaavat siihen, että tekoälyn aikaansaamaa merkittävää työn tuottavuuden nousua ei ole vielä tapahtunut. Tekoäly on ainakin tietyssä määrin lisännyt työvoiman tuottavuutta, mutta työvoiman kysyntä työmarkkinoilla ei ole vastaavasti lisääntynyt samassa suhteessa, kuten talousteorian perusteella voitaisiin olettaa. Toisaalta korkeakoulutettujen työllisyyteen tekoälyn hyödyntämisellä ja automaatiolla todetaan olevan työllisyyttä lisäävä vaikutus, mikä on todistettu myös empiirisesti. Sen sijaan matalasti koulutetun työvoiman suorittamia rutiininomaisia työtehtäviä tulee automaation seurauksena todennäköisesti vähenemään johtaen kyseisen työvoiman kysynnän ja palkkojen laskuun. Näin ollen yhteenvetona voidaan todeta, että kouluttautuminen on edelleen ainakin yksilön näkökulmasta pääosin kannattavaa.