Tietomallikoordinoinnin jaksottaisen prosessin kehittäminen rakennushankkeessa

Abstract

Tietomallintamisen käsite rakennushankkeissa on vielä melko nuori. Tietomallintamiseen liittyvät käytännöt eivät ole pääosin vakiintuneet vaan ne muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Lisäksi tietomallintamiseen liittyvät vaatimukset vaihtelevat suuresti rakennushankkeesta toiseen. Kirjallisuudessa on kuvattu tietomallintamiseen liittyvä tehtävänimike tietomallikoordinaattori, jonka ensisijaisena tarkoituksena on ohjata tietomallintamisen tehtäviä ja tukea suunnittelunohjausta raportoimalla suunnittelun vaihetta ja tilannetta tietomallipohjaisia suunnitelmia hyödyntäen. Konkreettiset tietomallikoordinaattorin tehtävät vaihtelevat tilaajan ja palvelua tarjoavien yritysten mukana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten jaksoluonteista tietomallikoordinoinnin prosessia sekä prosessin sisältämää yhteistoimintatilaisuutta voidaan kehittää, jotta ne palvelisivat rakennussuunnittelua ja siten rakennushanketta tehokkaammin. Tutkimuksen alussa selvitettiin kirjallisuuden kautta, mitä tietomallintaminen tarkoittaa, mitä tietomallikoordinointiin kuuluu ja mitä erilaisia yhteistoimintaa tukevia ja parantavia yhteistoimintamuotoja rakennushankkeissa käytetään. Seuraavassa vaiheessa perehdyttiin kohdeyrityksen tuottaman tietomallikoordinoinnin jak-soluonteiseen prosessiin. Prosessi, sen kolme vaihetta sekä vaiheisiin liittyvät yhteistoiminnan ja tietomallikoordinaattorin tehtävien haasteet ja ongelmat kuvailtiin. Prosessin vaiheita ja alivaiheita verrattiin kirjallisuuteen niiltä osin kuin se oli yrityskohtaisen ja siten nimellisesti ainut-laatuisen toimintatavan osalta mahdollista. Prosessin tutkimisen jälkeen haastateltiin rakennussuunnittelun eri osapuolia aiemmassa vaiheessa havaittujen prosessin haasteiden pohjalta. Haastatteluiden tuloksia verrattiin edelleen kirjallisuudessa esitettyyn. Kirjallisuuteen vertailun lisäksi tuloksista tehtiin päätelmiä yhteistoiminnan johtamiseen, yhteistoimintamuotojen hyödyllisyyteen, tietomallintamisen tavoitteiden esillä pitämiseen sekä niissä käsiteltävän tiedon tallentamiseen ja pirstaloitumiseen liittyen. Päätelmiä hyödynnettiin konkreettiseksi ehdotukseksi, miten tietomallikoordinoinnin jaksoluonteista prosessia voidaan muuttaa ja parantaa. Muutos- ja parannusehdotuksiin lukeutuvat esimerkiksi virtuaalisen yhteistoiminnan lisääminen, havainnollisempi raportointi tietomallien käyttötarkoitusten ja hankkeen etappien kautta sekä selkeämpi vastuunjako pääsuunnittelijan ja tietomallikoordinaattorin kesken.

The concept of building information modeling in construction is still quite young. The practices of BIM have not mostly been established, and they transform and evolve constantly. In addition, the requirements of modeling vary vastly through one construction project to another. Respective literature describes a job title of BIM coordinator. The main purpose of the BIM coordinator is to coordinate the BIM tasks and support the building design management by reporting the design phase through building information models. The actual tasks of a BIM coordinator change depending on the customer and the company that provides the BIM coordination service. The aim of the study was to define how could the process and process included co-operational event be developed for them support the building design and the construction project more efficiently and better. In the beginning of the study a literature research was conducted. The literature research aimed to sort out what does building information modeling actually mean, what is included in BIM coordination and what kind of different methods are used to improve cooperation in construction design. In the next phase the phase-based process of BIM coordination on the target company was researched. The process, its three phases and problems and challenges included were described. The phases and sub-phases of the process were compared to literature for their respective parts. As the process is company made it is therefore unique and comparing to literature was not possible for its all parts. After studying the process, different parties of building design were interviewed. The base of the interview was comprised of the problems and challenges identified earlier. The results of the interviews were again compared to literature. In addition to the literature comparison, conclusions for the leading of cooperation, presenting the aims of BIM, usefulness of different kind of cooperation methods and cooperation event data handling and data spallation were made. Conclusions were then used to make a proposal for transforming and improving the phase-based BIM coordination process. To improve the process, it was proposed that the amount of virtual cooperation would be increased, more visual and demonstrative reporting through BIM purpose and projects waypoints and for example clearer liability distribution among head de-signer and BIM coordinator.